Sähköiset terveyspalvelut osaksi potilaan arkea

Abstract

1 Sosiaali-ja terveydenhuollon tietohallinto, Sosiaali-ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio; 2 Kuopion yliopistollinen sairaala, Kuopio Eija Kivekäs, Sosiaali-ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto, PL 1627, 70211 Kuopio, FINLAND. Sähköposti: eija.kivekas@uef.fi Tiivistelmä Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että mielenkiinto sähköisiä terveyspalveluja kohtaan on lisääntynyt ja samoin tarve niiden käytön ohjaukseen. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida, millaisen merkityksen erikoissairaanhoidon vastaanotolla asioivat potilaat antavat sähköisille palveluille. Lisäksi he arvioivat sähköisten palvelujen hyödyllisyyttä ja helppokäyttöisyyttä. Tutkimusaineisto koottiin yliopistosairaalan poliklinikoilla asioivilta potilailta tai heidän saattajiltaan keväällä 2017. Kysely koostui Likert-asteikollisesta väittämistä (n=29) ja viidestä taustamuuttujasta. Aineistosta (n=113/150, 75%) analysointiin luku-ja prosenttimäärät sekä rakenneyhtälömallia käyttäen tutkittiin Teknologian hyväksyminen -mallin pohjalta asetetut hypoteesien sopivuus aineistoon. Vastaajat arvioivat sähköisten palvelujen käytön motivoivan seuraamaan omaa terveyttä. He kokivat, että sähköiset palvelut ovat helposti saatavilla ja he haluavat käyttää sähköisiä palveluja terveydentilan seurantaan sekä luottavat sähköisten palvelujen mahdollisuuksiin. Vastaajista puolet oli käyttänyt Internetistä saatavilla olevia terveystestejä, mutta terveystarkastuksen sähköisesti oli tehnyt vain muutama. Kanta-palvelut olivat tuttuja ja käyttökokemuksen lisääntyessä palvelut koettiin mielekkäiksi. Nuoret hallitsivat tietotekniikan käytön, kun taas iäkkäämmät vastaajat epäilevät käyttötaitojaan. Tutkimus osoitti, että palvelujen mielekkyys vaikuttaa merkittävästi niin asennoitumiseen kuin aikomukseen käyttää sähköisiä palveluja.Avainsanat: potilas, sähköiset palvelut, teknologian hyväksymisen malli (TAM) AbstractStudies recently showed that interest in electronic healthcare services has increased, and there is a need to guide and inform patients and their families about the formats of such services. The purposes of this study were to determine what factors cause patients to accept electronic healthcare services and to determine what factors affect patients' to use of such services by examining patients' opinions of the services' usefulness and ease of use. Sample data (n=113/150, 75%) was collected from the patients of six outpatient clinics at one university hospital for two weeks in April 2017. The patients and their escorts each completed a questionnaire that consisted of background variables (n=5) and questions (n=29). Statistical methods were used to describe and test the patients' intentions to use electronic healthcare services. It was found that the participants were motivated to monitor their wellness with electronic healthcare services based on their experiences with such services, and the patients were confident about the effectiveness of such services. In fact, half the participants accessed electronic health assessment too...

Johtajien käsitykset e-palveluiden yleistymisen vaikutuksista hoidon tarpeen arviointitoimintaan – laadullinen tutkimus erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksestä

“…Teknologian käyttöönoton vaikutuksia suomalaiseen terveydenhuoltoon on tutkittu useista näkökulmista [16,[23][24][25]. Päivystyskontekstissa tutkimusta on tehty yksittäisten teknologiaratkaisujen kehittämisestä ja käyttöönotosta [13,[26][27][28].…”

“…Asiakkaat osallistuvat hoidon tarpeen arviointiin e-palveluiden avulla ja tuottavat tietoa ammattilaisen käyttöön. Tulos on samansuuntainen aikaisempien, muiden kuin päivystysasiakkaiden, e-palveluihin suhtautumista selvittäneiden tutkimusten kanssa [24,25]. Tässä tutkimuksessa nousi vahvasti esille johtajien usko e-palveluiden yleistymiseen hoidon tarpeen arviointitoiminnassa ja palveluiden positiiviset vaikutukset toiminnan laatuun, päivystyksen ruuhkautumiseen ja potilaiden ohjautumiseen oikeaan paikkaan.…”

Työterveyshuollon etänä toteutettavan neuvonnan ja ohjauksen käyttöönottoa edistävät ja estävät tekijät

“…Näin terveydenhuollon toimintaa pyritään teknologian avulla kehittämään tehokkaammaksi, laadukkaammiksi ja asiakkaita paremmin palvelevaksi [5]. Teknologian käyttöönoton onnistumiseen vaikuttavat uudistetusta palvelusta saatu hyöty ja palvelun helppokäyttöisyys [6][7][8][9][10]. Nykyisin kasvokkain tehty asiakastyö toteutetaankin entistä useammin etäpalveluina.…”

Valtavirtateknologioita itsenäisesti käyttävien vammaisten henkilöiden eriytyvät toimijuudet sähköisten vammaispalveluiden käyttäjinä

“…Kansalaiskyselyn [12] perusteella sosiaali-ja terveydenhuollon sähköinen asiointi on lisääntynyt, mutta vaihtelee alueittain, on vähäistä strategiatavoitteisiin verrattuna ja tyytyväisyys sähköisten palveluiden laatuun on heikohkoa. Käyttöön vaikuttavat kansalaisten digiosaaminen, asennoituminen, mahdollisuus digipalveluiden käyttöön sekä koulutustausta ja palveluiden koettu mielekkyys korkeamman iän, heikoksi koetun terveydentilan tai elämänlaadun, pitkäaikaissairauden ja heikoksi koetun digiosaamisen ennustaessa vähäisempää käyttöä [12,16]. Paljon sosiaali-ja terveydenhuollon palveluissa asioivat kansalaiset käyttävät myös sähköisiä palveluita ja vammaiset henkilöt etsivät ei-vammaisia enemmän hyvinvointia koskevaa tietoa verkosta.…”

“…Valtavirtateknologioita käyttävien vammaisten henkilöiden SVP käyttöä ja siihen liittyviä osatekijöitä kuvaavat tuloksemme osin myötäilevät sähköisten palveluiden käyttöä koskevaa yleistä kansalaistutkimusta, jossa käyttöön liittyviksi tekijöiksi on osaamisen lisäksi tunnistettu muun muassa asennoituminen sähköisiin palveluihin, luottamus tietosuojaa kohtaan sekä tarjolla olevat mahdollisuudet sähköiseen asiointiin, kuten yhteyksiin, laitteisiin, ohjelmistojen käytettävyyteen ja opastukseen [12]. Aiempaa tutkimusta vastaavasti myöskään ikä [12] tai vamma [4,16,30] eivät näyttäydy käyttöä yksiselitteisesti mahdollistavana tai rajoittavana tekijänä. Esimerkiksi taidokkaiden käyttäjien ikä vaihteli 20-vuotiaista 65-vuotiaaseen ja samankaltaisen fyysisen vamman omaavien henkilöiden SVP käyttö vaihteli liittyen henkilön aiempaan elämänkulkuun ja nykyisiin olosuhteisiin, läheisiltä saatuun tai saamatta jääneeseen tukeen, apuvälineiden toimivuuteen, asiakassuhteen pituuteen ja laatuun sekä saadun tiedon määrään ja laatuun.…”