Structures and meanings of Finnish and Hungarian appellativized slang compounds

Sarhemaa, Maria

doi:10.34158/onoma.52/2017/5

Cited by 6 publications

(2 citation statements)

References 0 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Mivel a köznevesülés egy rendkívül sok megközelítési lehetőséget nyújtó, de még nem igazán kutatott téma Finnországban, disszertációm témájául ezt választottam. Egyelőre a köznevesült összetett szavakat (Sarhemaa 2017(Sarhemaa , 2018, az uuno, tauno és urpo (Sarhemaa 2021;Sarhemaa 2023), illetve a jonne kifejezést vizsgáltam meg . Tanulmányomban ezeknek a kutatásoknak az eredményeit foglalom röviden össze, hogy a magyar kutatók számára is elérhetők legyenek.…”

Section: A Köznevesülés Kutatása Finnországbanunclassified

Keresztnevek köznevesülése a finn szlengben

Sarhemaa

2023

AUCEN Sectio Linguistica Hungarica

View full text Add to dashboard Cite

Appellativization of first names in the Finnish slangThis article explores appellativization of first names in colloquial Finnish through the analysis of three subthemes. First, Finnish slang compounds which include an appellativized homonym of a first name either as a head or a modifier are analysed, e.g., baarimikko 'bartender' (literally 'bar' + male name Mikko). It is shown that such compounds often refer to an occupation or a feature of a person, and that the motivation of the appellativization varies. Secondly, in the focus are three appellativized expressions, uuno, tauno, and urpo. They all mean 'stupid' and are used as terms of abuse, but they also have their own meanings and usages. Thirdly, the appellativized male name jonne is discussed. This expression refers to a certain kind of teenage boy and has been appellativized quite recently. The analysis illustrates that the appellativization of first names is a productive phenomenon in the colloquial Finnish.

show abstract

Section: A Köznevesülés Kutatása Finnországbanunclassified

Keresztnevek köznevesülése a finn szlengben

Sarhemaa

2023

AUCEN Sectio Linguistica Hungarica

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Kornyáné 2000), niihin kytkeytyviä perinteitä ja sanontoja tai appellatiivistuneiden muotojen tyypillisiä merkitysryhmiä. Tässä artikkelissa tarkastelemme näitä kahta unkarilaista nimeä ja niistä muodostettuja ilmauksia sekä kuten aiemmissa tutkimuksissamme (Takács 2001, Sarhemaa 2017, Sarhemaa-Takács 2018a) lähestymme aihetta myös kontrastiivisesta näkökulmasta. Pyrimme etsimään Lászlólle ja Antalille suomenkielisiä vastineita ottaen huomioon nimien alkuperän ja äänneasun sekä appellatiivistuneiden ilmausten merkityksen ja rakenteen.…”

Section: Maria Sarhemaa -Takács Juditunclassified

Enhancing the Erzya-Moksha dictionary automatically with link prediction

Alnajjar¹,

Rueter²,

Partanen³

et al. 2021

fud

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

Tavan tauno uunoilee urpokaupungissa

Sarhemaa

2021

sja

View full text Add to dashboard Cite

Artikkelissa tarkastellaan kolmea arkikielessä ’tyhmää’ merkitsevää appellatiivistunutta ilmausta, uunoa, taunoa ja urpoa. Tutkimuksessa selvitetään, mitä sanat arkisessa nykykielessä tarkoittavat, millaisessa kontekstissa niitä käytetään ja miten niiden käyttö jakautuu suhteessa vuorovaikutuksen osapuoliin. Aineisto on peräisin Suomi24-korpuksesta, ja ilmauksia luokitellaan niiden merkityksen, käytön ja rakenteen perusteella. Analyysi on pääosin laadullista. Tutkimuksessa tarkastellaan myös ilmausten taustalla olevia etunimiä ja niiden suosiota. Artikkelista selviää, että Uunon, Taunon ja Urpon suosio etunimenä on laskenut joko jo ennen niiden appellatiivistumista pejoratiiviseen merkitykseen tai heti appellatiivistumisen jälkeen. Lisäksi artikkelissa pohditaan tarkasteltavien nimien appellatiivistumisen taustaa. Analyysi osoittaa, että kaikkia kolmea sanaa käytetään yleisimmin ’tyhmän’ merkityksessä, mutta kullakin on myös omat käyttöalansa ja viittauskohteensa. Tauno merkitsee selvästi muita tutkittuja ilmauksia useammin ’tavallista ihmistä’. Uunolle muita ilmauksia tyypillisempää on se, että kirjoittaja viittaa sillä itseensä. Urpolla taas tarkoitetaan tavallisesti joko ’tyhmää’ geneerisesti tai viitataan keskustelukumppanin tyhmyyteen. Yhdyssanoja ja johdoksia muodostettaessa ilmaukset toimivat keskenään eri tavalla. Kaikki kolme ilmausta esiintyvät yleisimmin perussanana, mutta uunosta on muodostettu muita huomattavasti useammin johdoksia, ja yhdyssanan osanakin se on yleisempi kuin tauno ja urpo.

show abstract

Structures and meanings of Finnish and Hungarian appellativized slang compounds

Cited by 6 publications

References 0 publications

Keresztnevek köznevesülése a finn szlengben

Keresztnevek köznevesülése a finn szlengben

Enhancing the Erzya-Moksha dictionary automatically with link prediction

Tavan tauno uunoilee urpokaupungissa

Contact Info

Product

Resources

About