Teacher’s didactical moves in the technology classroom

Abstract

In the technology classroom, practical problem-solving activities require interaction between teacher and students. To explore these interactions, we use Joint Action Theory of Didactics (JATD). Joint actions occur within a didactical system where teacher, students and content are understood as an undividable whole. Of particular interest is how the teacher interacts with students and the milieu: the objects, processes and concepts needed to solve the problem. We regard this combination of the students and milieu (the student-milieu) as a unit with which the teacher interacts. Creating joint action relies on joint attention, joint affordances and common ground. Moreover, we use the concept didactical moves to describe how the teacher facilitates joint action to create opportunities for students to interact with the milieu. We analyse video-recorded observations of a group of students, aged 14, who are working with a practical problem, building a bridge model. Our results indicate that the teacher's didactical moves attempt to achieve an integration of students' procedural and conceptual understanding. However, the teacher overlooks the need to establish common ground related to certain aspects of the milieu, and there are few joint affordances in relation to central concepts among the students. We argue that JATD is appropriate when analysing and reflecting on practical problem solving and teachers' strategies for handling interactions with the student-milieu.

Bringing maker practices to school: tracing discursive and materially mediated aspects of student teams’ collaborative making processes

“…The exchange of ideas may both facilitate and hinder ideation and tinkering, which are dependent on the quality of a team's collaborative interaction (i.e., participants' engagement, social roles and relationships, etc.). It is also crucial that teachers or facilitators scaffold the making processes by sparking initial interests, introducing tools and materials, modeling and giving demonstrations, assisting students through frustrating moments, and organizing and facilitating teamwork (Gutwill et al 2015;Svensson and Johansen 2019).…”

Kohti yhteiskehittelyä

“…Opettajan ja oppilaan vuorovaikutuksesta peruskoulun käsityössä ja teknologiassa on useita tutkimuksia (mm. Svensson & Johansen, 2019;Viilo, Seitamaa-Hakkarainen & Hakkarainen, 2018). Viilon ja muiden (2018) tutkimuksen mukaan opettajan rooli ja tutkivan oppimisen orkestrointi liittyivät pikemmin yhteisöllisesti kehittyvään prosessiin kuin etukäteen asetettujen vaiheiden toteuttamiseen.…”

“…Hmelo-Silver, Chernobilsky & Jordan, 2008). CORDTRA-diagrammissa jokainen vuorovaikutustapahtuma luokiteltiin teoriaohjaavasti erityisesti kolmea aikaisempaa tutkimusta (Gero & Kannengiesser, 2012;Svensson & Johansen, 2019;Viilo ym., 2018) hyödyntäen. Luokittelurunko koostui kolmesta pääluokasta: 1) yhteinen huomion kohde (FEA-suunnittelukriteerit, älyvaatteen suunnittelu tai vaatteen valmistus), 2) ohjauksen luonne (episteeminen, reflektiivinen tai käytännön toiminnan ohjaus) sekä 3) vuorovaikutuksen tukena olevat tarjoumat (refleksiiviset, reaktiiviset tai reflektiiviset tarjoumat).…”

Kohti uutta käsityön oppimis- ja työympäristöä

“…Käytännöllinen toiminta käsityön suunnittelu-ja valmistusprosessin toteuttamiseksi vaatii tilat, jossa oppijat ja opettaja voivat toimia tarkoituksenmukaisesti vuorovaikutuksessa (Hopland & Nyhus, 2016;Malin, 2011;Mäkelä, Kankaanranta & Helfenstein, 2014) oppijoiden päämäärän saavuttamiseksi. Opettaja ei voi esimerkiksi havainnollistaa käsityön materiaaleihin ja työstämistekniikoihin liittyvää tietoa ja osaamista ilman asianomaisia työpisteitä (Svensson & Johansen, 2019). Oppilaan tulee pystyä siirtymään käsityön oppimis-ja työympäristössä työpisteestä toiseen jouhevasti oman käsityöprojektinsa edistymisen edellyttämällä tavalla opettajan ohjatessa häntä (Jaatinen & Lindfors, 2019;myös Malin, 2011).…”

“…Vasta tämän jälkeen arkkitehtien ja suunnittelijoiden on mahdollista viimeistellä rakennuspiirustukset ja talotekniikkaan liittyvät suunnitelmat. Aiempien tutkimusten mukaan (Hopland & Nyhus, 2016;Hyysalo ym., 2014;Jaatinen & Lindfors, 2019;Piispanen, 2008;Svensson & Johansen, 2019) voidaan kokoavasti todeta, että käsityön oppimis-ja työympäristön tulee olla paikka, joka fyysisenä, sosiaalisena ja psyykkisenä sekä pedagogisena konstruktiona fasilitoi turvallista käsityön opetusta ja oppimista sekä edistää oppilaiden ja opettajien positiivisia kokemuksia ja vuorovaikutusta tilassa.…”