Toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö Helsingissä vuonna 2014

Abstract

Huonossa sosioekonomisessa asemassa olevat sairastavat muita enemmän ja heillä on tyydyttymätöntä terveyspalvelujen tarvetta, vaikka he käyttävät runsaasti perusterveydenhuollonpalveluja (1). Hyvin toimeentulevat käyttävät tutkimusten mukaan erikoislääkäripalveluja yleisemmin kuin alemmat tuloryhmät (20, 21). Helsinkiläisten toimeentulotukiasiakkaidenperusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käyttöä ei ole tutkittu. Tässä tutkimuksessa helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden (N=38 434) sosiaali- ja terveysviraston taiHelsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) erikoissairaanhoidon vuoden 2014 käynti- ja hoitojaksotietoja verrattiin muiden helsinkiläisten (N=401 231) käynti- ja hoitojaksotietoihin ja toimeentulotuen asiakkuuden yhteyttä terveyspalvelujen käynteihin ja hoitojaksoihin analysoitiin käyttäen menetelmänä logistista regressioanalyysia ja Poisson-regressioanalyysia. Tulosten mukaan terveyspalveluja käyttäneillä toimeentulotuen asiakkailla oli ikävakioituna selvästi todennäköisemmin diagnosoitu sairaus sekä hampaiden reikiintymistä ja kiinnityskudosten sairauksia kuin niillä, jotka eivät olleet toimeentulotuen asiakkaita. Toimeentulotuen asiakkuus oli voimakkaasti yhteydessä lisääntyneisiin päihde- ja mielenterveyskäynteihin ja -hoitojaksoihin, perusterveydenhuollon käynteihin ja päivystysvastaanottokäynteihin sekä perusterveydenhuollon ja päivystyksen akuuttihoitojaksoihin. Sen sijaan toimeentulotuen asiakkuuden yhteys erikoislääkäritutkimuksiin ja suun terveydenhuollon käynteihin oli heikompi ja osassa erikoislääkäritutkimuksia toimeentulotuen asiakkaan käynti oli suhteellisesti epätodennäköisempi kuin niiden, jotka eivät olleet toimeentulotuen asiakkaita. Toimeentulotuen asiakkuus oli heikommin yhteydessä HUS:n käynteihin kuin sosiaali- ja terveysviraston perusterveydenhuollon käynteihin. Toimeentulotuen asiakkuus selitti miehillä käyntejä HUS:ssa vammojen ja myrkytysten, hermoston sairauksien ja infektioiden vuoksi ja naisilla sisäerityselinten ja ruoansulatuselinten sairauksien sekä infektioiden vuoksi. Toimeentulotuen asiakkuus selitti HUS:n hoitojaksoja sisäerityselinten, ihon ja ihonalaiskudoksen, hermoston ja hengityselinten sairauksien vuoksi.

Toimeentulotuen saajien lääkekorvausoikeudet ja lääkkeiden käyttö

“…Verrattaessa helsinkiläisiä toimeentulotuen saajia niihin helsinkiläisiin ei-toimeentulotuen saajiin, jotka käyttivät julkisia terveyspalveluja tarkasteluvuoden 2014 aikana, huomattiin, että toimeentulotuen saanti oli yhteydessä julkisen pe rusterveydenhuollon ja päivystyksen vastaanottokäynteihin ja hoitojaksoihin (8). Yhteys oli voimakkain terveysasemien päihdetyöhön liittyvissä käynneissä, selviämisvastaanoton käynneissä ja psykiatrian poliklinikan käynneissä sekä akuuttipsykiatrian hoitojaksoissa.…”

“…Logistisen regressioanalyysin perusteella psyykenlääkitys on samansuuntaisesti yhteydessä toimeentulotuen saantiin kantaväestössä ja eri maahanmuuttajaryhmissä (taulukko 4). Psyykenlääkitys on toimeentulotuen asiakkailla sitä yleisempää, mitä useamman kuukauden he saivat toimeentulotukea tarkastellun vuoden aikana (toimeentulotukea 1-3 kuukautta, 4-9 kuukautta ja 10-12 kuukautta saaneilla ristitulosuhteet (OR) 2,8 [95 %:n LV 2,7-2,9], 3,7 [3,8] . OECD-maista saapuneilla psyykenlääkkeiden käytön yleisyys lisääntyy jonkin verran enemmän kuin kantaväestöllä toimeentulotukikuukausien määrän kasvaessa.…”

“…Psyykenlääkityksen ja toimeentulotuen saannin yhteys vaikuttaa olevan samansuuntainen kantaväestössä ja eri maahanmuuttajaryhmissä. Tutkimus vahvistaa aiempia, eri mittareilla saatuja tuloksia siitä, että toimeentulotuen saajat sairastavat muuta väestöä enemmän, etenkin mielenterveyden häiriöitä (6)(7)(8)10). Tulos ei yllätä, sillä mielenterveysongelmat häiritsevät usein merkittävästi työ-ja toimintakykyä (32).…”

Comparative observational study of mortality amenable by health policy and care between rural and urban Finland: no excess segregation of mortality in the capital despite its increasing residential differentiation

“…Despite the long-term health policy goals underlying equity in health and health services, both geographical and socioeconomic health inequalities have increased in Finland, including in the City of Helsinki, which is the capital of Finland and forms the main part of the Helsinki Metropolitan Area [ 1 , 2 ]. In political debate, Helsinki and its metropolitan area are often considered as a special case due to both the greater number of migrants than elsewhere in Finland [ 3 ] and the accumulation of social problems e.g.…”

“…This decline differs between counties, as well as between the major districts of Helsinki, with increasing geographical polarization [ 20 , 21 ]. Recent studies of Helsinki concentrate on life expectancy and disease prevalence [ 1 , 2 ]. While it has been suggested that part of IHD mortality should be attributed to health care, we excluded IHD mortality from amenable mortality, since along with alcohol-related mortality (deaths both directly caused by alcohol and to diseases related to alcohol abuse) it expresses also lifestyle-related deaths preventable by health policy [ 22 , 23 ].…”