Tunnekausatiivilauseen argumenttirakenne I

Abstract

Tunnekausatiivilauseet luokitellaan usein omaksi lausetyypikseen, johon kuuluu tunnetta tai tuntemusta ilmaiseva verbi (tunnekausatiivi), partitiivisijainen kokija ja nominatiivimuotoinen aiheuttaja. Tunnekausatiivilauseen aiheuttaja- ja kokija-argumenttien asemaa syntaktisessa rakenteessa on pidetty avoimena kysymyksenä ja rakenteen on arvioitu jopa olevan muutoksessa. Tässä artikkelissa käydään generatiivisen kieliopin kehyksessä läpi argumentti-rakenteeseen liittyviä kieliopillisia testejä, jotka koskevat esimerkiksi kongruenssia, anaforien sidontaa ja sanajärjestystä. Testien perusteella voidaan havaita, että kun tunnekausatiivilauseen aiheuttaja on NP, se sijaitsee tyypillisesti argumenttirakenteessa ylempänä kuin partitiivimuotoinen kokija. Tätä tulosta verrataan Suomi24-korpusaineistosta tehtyihin havaintoihin, joiden perusteella kokija esiintyy useammin verbin edellä kuin aiheuttaja. Tunnekausatiivilauseen sanajärjestyksen vaihtelun katsotaan olevan sidoksissa puhetilanteeseen ja argumenttien ominaisuuksiin. 
 Tämä artikkeli on osa kahden artikkelin sarjaa. Sarjan toisessa osassa tarkastellaan lausemaisten aiheuttajien asemaa tunnekausatiivilauseen argumenttirakenteessa.
 
 The argument structure of the Finnish experiencer construction I: An NP causer
 This article investigates the Finnish experiencer construction, which involves a psychological predicate and two optional arguments: the nominative causer and the partitive experiencer. The argument structure of the Finnish experiencer construction has ­remained an open question in syntactic theories. In this paper, several grammatical tests concerning congruence, binding and word order are applied in the framework of generative syntax. They suggest that when the nominative causer is an NP, it typically occupies a higher position in the argument structure than the partitive experiencer. This result is evaluated against data from the Suomi24 corpus, which reveals that the partitive experiencer occurs preverbally more frequently than the nominative causer. The article asserts that the word order of the Finnish experiencer construction reflects contextual factors and discourse features of the arguments.
 This article is the first in a series of two. The second article investigates experiencer constructions with an embedded clause as a causer argument.

STRUCTURAL CASE ASSIGNMENT, THEMATIC ROLES AND INFORMATION STRUCTURE*

“…The causative morpheme has + arg and ‐ val checking the partitive. The calculated output agrees with the style of analysis proposed by Huhmarniemi (2019b, 2019c) and Pylkkänen (2002). This construction was also tested with ungrammatical case configurations (#139–143).…”

Tunnekausatiivilauseen argumenttirakenne II

“…A-infinitiivin komplementtipositiota puoltavat seuraavat havainnot: Testit 5-6 perustuvat havaintoon, että adjunkti-tai määritepositiossa sijaitsevat lausekkeet ovat tyypillisesti saarekkeita. Ne liikkuvat kokonaisina eivätkä salli elementtien siirtyvän ulos lausekkeesta (Ross 1967;Huhmarniemi 2012). A-infinitiivi ei ole saareke eikä siirry kokonaisena, mikä viittaa siihen, että se on adjunktin sijasta komplementti.…”