Why is Aino not Described as a Black Maiden? Reflections on the Textual Presentations by Elias Lönnrot in the <i>Kalevala</i> and the <i>Kanteletar</i>

2023

Avain

Jag hade trott få färdig förra och förnämste delen af Kanteletarrunorna till Sällsk’s årsdag (Elias Lönnrotin kirje C. G. Borgille 14.3.1883). Elias Lönnrot kirjoitti keväällä 1883 asianhoitajalleen Carl Gustav Borgille valmisteilla olevasta kansanlyriikan kokoelmasta, niin sanotusta uudesta Kanteletar-laitoksesta. Lönnrot ryhtyi 1870–1880-lukujen vaihteessa toimittamaan uudistettua, laajempaa versiota vuosina 1840 ja 1841 ilmestyneestä Kantelettaresta. Hänen mukaansa siitä tulisi ainakin puolet aikaisempaa laajempi, laitos, johon hän suunnitteli käyttävänsä kaiken siihen asti kerätyn lyyrisen runomateriaalin. Lönnrotin kuolema maaliskuussa 1884 keskeytti työn. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa on parikymmentä käsikirjoitusnidettä koskien uuden Kanteletar-laitoksen toimitustyötä. Käsikirjoitukset sisältävät esiversioita, uudelleen kirjoitettuja vihkoja, toisinto- ja sanaluetteloita ja puhtaaksikirjoitettua aineistoa. Aineistot ovat vapaasti saatavilla, mutta ne ovat olleet vailla lukijoita eikä niitä ei ole tutkittu, saati tunnustettu. Keskityn artikkelissani tarkastelemaan käsikirjoituksia suhteessa painettuun Kantelettareen esimerkkinä laajalti tunnettu lyyrinen runo Parempi syntymättä. Runoanalyysin myötä pohdin arkistoon liittyviä valikoinnin ja unohduksen mekanismeja kysyen, miksi kansallisesti tunnustetun toimijan laaja käsikirjoitusaineisto on jäänyt tutkimuksen varjoon ja mitä unohduksesta on mahdollisesti seurannut.

Section: Käsikirjoitusten Paikka Arkistossa Ja Tutkimuksessaunclassified

Vaiettu, unohdettu

2023

Avain

“…Säetutkimus jättää näin huomioimatta Lönnrotin toimitustyön historiallis-kulttuurisen kontekstin, jonka ideologiset, aatteelliset tai muut (esim. kirjalliset) konventiot ohjasivat runoaineiston kirjallista muokkaamista (Hyvönen 2005, 46;Hämäläinen 2012).…”

Section: Välilehditetty Kalevala Lönnrotin Lähdeaineistonaunclassified

“…Kuten Jouni Hyvönen (2001) on Vanhan Kalevalan analyysissä huomannut, Lönnrot pyrki säkeitä ja runolajeja yhdistelemällä noudattamaan runoaineiston "kattavuuden ja keskeisyyden" periaatteita, joita ohjasi toimitustyön ensyklopedisuuden tavoite. Uuden Kalevalan säeviitteissä on erityisesti näkyvissä lyyristen runojen vaikutus Aino-runon kokonaisuuteen, ja lyriikka on ohjannut toimitustyön kompilointia (Hämäläinen 2012).…”

Section: Uuden Kalevalan Ainounclassified

“…Kalevala tutkimuskohteena elpyi folkloristiikassa 1990-luvulla, kun eeposta ryhdyttiin tutkimaan alati muotoutuvana tekstualisaatioprosessina (Honko 1999; Anttonen 2004). Tämän seurauksena myös Kaukosen säetutkimuksiin alettiin kiinnittää huomiota (Hyvönen 2001;Hämäläinen 2012). Lisäksi tuore Kalevalasta laadittu kriittinen editio, Avoin Kalevala, arvioi uudelleen Kaukosen tutkimuksia ja niiden suhdetta Lönnrotin lähdeaineistoon (http://kalevala.finlit.fi).Kalevala on ollut keskustelun ja kiistelyn aiheena läpi folkloristiikan suomalaisen tutkimushistorian.…”

unclassified

See 1 more Smart Citation

Säe säkeeltä. Väinö Kaukosen säetutkimukset Kalevalasta

2020

sja

Abstrakti artikkelikäsikirjoituksesta “Säe säkeeltä. Väinö Kaukosen säetutkimukset Kalevalasta” Tarkastelen artikkelissani kirjallisuudentutkija Väinö Kaukosen (1911−1990) laatimia säetutkimuksia Kalevalasta (1939, 1945, 1956) pohtien niiden rakennetta ja suhdetta Lönnrotin toimitustapoihin ja lähdeaineistoon. Suhteutan säetutkimukset folkloristiikan tutkimushistoriaan, jossa on näkyvissä kaksi keskeistä linjaa: tarve laatia Kalevalasta kriittinen laitos, toisaalta kiista eepoksen sopivuudesta tutkimusaineistoksi ja -kohteeksi. Säetutkimukset saattavat avautua hankalasti, jos ei tunne niiden taustoja ja viittausperiaatteita. Tämän vuoksi artikkelissa selvitetään Kaukosen tutkimusperiaatteita ja viittauskäytäntöjä. Analyysiosiossa avataan Kaukosen säetutkimusten toimintatapoja ja haasteita sekä osoitetaan vaihtoehtoisia tapoja lähestyä Lönnrotin toimitustyötä. Erityisesti analyysissa nostetaan Kalevalan krittiisen edition työn tulokset ja mahdollisuudet esiin. Väinö Kaukosen tutkimukset ovat vaikuttaneet monin tavoin folkloristiikkaan, mutta yhtä lailla niiden vaikutus voidaan nähdä kirjallisuudentutkimuksen puolella. Molemmilla oppialoilla kysymys on liittynyt sen näkemykseen Lönnrotin eepoksesta. Tässä artikkelissa pääpaino on folkloristiikassa, sillä säetutkimukset ovat edelleen keskeinen tutkimuspohja Kalevalan ja kansanrunoaineiston suhteita tutkiville folkloristeille. Väinö Kaukosen säetutkimukset ovat kuitenkin jääneet tutkimuksen katveeseen. Kalevalan uudelleentulkinnat ja eepoksesta laadittu kriittinen laitos ovat viime vuosina osoittaneet Kaukosen säeselvitysten tarpeellisuuden myös nykytutkimuksessa.

Emotional Transpositions: Interpreting Oral Lyric Poetry

2017

FEJF

Abstract:In this article I will discuss perceptions of oral lyric poetry as representations of ideals of emotion. I use the Kanteletar, the most important lyric anthology of nineteenth-century Finland, as an example, asking how oral lyric poetry and its emotions have been represented in written form. In translating oral texts into another, written language, we face a double tension, a fidelity both to oral sources and to the readership for the written transcription. Thus, my interest focuses not only on translation and transference, but also on the interpretative process. The analysis concentrates on one love song from the Kanteletar, in terms of its folk lyric background, and the interpretations made of the song. The song describes emotions, such as love and longing, which are considered to be typical of Romanticism, but are not regarded as very usual among rural people. However, the song has been considered as one of the most beautiful folk songs of love. I will elucidate Lönnrot's editorial technique and demonstrate the multifaceted process involved in the creation and interpretation of the song.