This paper describes a case study in which a social media service for civic participation was created together with its intended users. The purpose of the service was to support civic participation and integration of immigrants in Finland. Open participatory design approach was used throughout the process. This paper presents critical issues and lessons learnt during the process of working together with a heterogeneous user group and multiple partners. We claim that constant meta-level discussion about the goals and participation practices with the users is vital for the design process. When designing services for civic participation, more focus should be put on designing and testing concrete participation processes. Clear ownership and community management are needed during the design and use of the future service.

Artikkelissa tarkastellaan anonyymien verkkokeskustelujen luonnetta julkisuuteen liittyvien teoreettisten näkökulmien kautta. Pohdinnan tukena käytetään empiiristä aineistoa kahdelta verkkokeskustelufoorumilta: Suomi24-keskustelufoorumin käyttäjille tehtyä kyselyä ja Ylilauta-kuvalaudan keskusteluja. Tarkastelluille foorumeille yhteistä on varsin suuri anonyymi käyttäjäkunta sekä suhteellisen vapaa, jopa tylykin keskustelukulttuuri. Molemmilta foorumeilta on löydettävissä yhteiskunnallisesta keskustelusta marginalisoitunutta käyttäjäjoukkoa. Artikkelissa pyritään sekä empiirisesti että teoreettisesti tuomaan esiin näiden keskustelufoorumien tarjoamaa vertaistukea ja yhteiskuntakritiikkiä. Vertaisuudelle pohjaavan keskustelun, vertaistuen eri ulottuvuuksien ja keskusteluissa koetun samanmielisyyden kautta foorumeilla avautuu mahdollisuus yhteiskunnallisesti merkittävien asioiden puimiseen myös niille, jotka eivät valtajulkisuudessa tunne saavansa ääntään kuuluviin. Toisaalta samanmielisten yhteisön löytäminen voi myös rakentaa epäluuloa, polarisoitumista ja yhteiskunnallista vastakkainasettelua. Tätä yhteiskunnallisiin ilmiöihin kytkeytyvää yksityisten asioiden julkista, mutta anonyyminä tapahtuvaa käsittelyä tarkastelemme intiimin kansalaisuuden ja vastajulkisuuden käsitteiden avulla. Intiimi kansalaisuus ja vastajulkisuus tulevat aineistossamme näkyviksi tunnetoiston, vertaisuuden ilmausten ja vastapuheen kautta.

Artikkelissa tarkastellaan Suomi24-foorumikeskusteluita käyttäjien välisen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen tilana keskustelukulttuurin ja vallankäytön näkökulmista. Tutkimusaineistona on vuonna 2016 Citizen Mindscapes-hankkeessa toteutetun käyttäjäkyselyn avovastausaineisto, jossa käyttäjät kuvaavat foorumikeskustelujen herättämiä positiivisia ja negatiivisia tunteita sekä pohtivat, mitä heidän elämästään puuttuisi, jos Suomi24-foorumiaei olisi. Käyttäjät kokivat keskustelujen asiattomuuden ja häiriköinnin raskaaksi ja haluaisivat siksi moderoijien puuttuvan nykyistä tehokkaammin asiattomaan keskusteluun. Omina vaikutusmahdollisuuksinaan käyttäjätnäkevät lähinnä sietokyvyn kasvattamisen tai foorumilta poistumisen. Asiattoman keskustelun vastapainoksi rakentuu kuitenkin käyttäjien kokemus foorumin yhteisöllisyydestä, muilta keskustelijoilta saadusta vertaistuestaja kokemusperäisen tiedon löytämisestä. Suomi24-keskustelut näyttäytyvät näin käyttäjilleen monipuolisen vuorovaikutuksen mahdollistavana tilana, jota trollien ja muiden keskustelun hämmentäjien toiminta tuhoaa.

In this article, we introduce a linguistic approach to studying affectivity as a fundamental feature of news journalism. By reconceptualising affectivity beyond emotive storytelling, intentional stance-taking or evaluative expression, we propose a methodology that highlights how conventions related to mediating, modulating and managing affectivity permeate journalistic genres. Drawing from conversation analysis, Bakhtinian theory of language as dialogical and notion of affective meaning-making, we investigate how selected linguistic forms and structures – namely evidential and epistemic modals and lexical items signalling affective intensity (such as emotive and evaluative words and metaphorical expressions) – participate in affective meaning-making in news journalism. A scalable computational methodology is introduced to study multiple linguistic structures in conjunction. In investigating a case study – the news reporting and commentary on a highly charged, year-long political conflict between the right-wing conservative government and the trade unions in Finland (2015–2016) – the approach allows a focus on the ways in which affectivity operates in journalistic texts in response to both generic expectations of the audience and journalistic conventions. Our findings include identification of the intertwining of strategic rituals of objectivity and emotionality, recognition of metaphoricity as a key source of affectivity and detection of different news article types having their own conventions for managing affectivity. We also observe a connection between emotive and evaluative words and the grammatical constructions used to express degrees of certainty, which suggests these modal constructions play an important part in how affectivity informs journalistic texts.

Artikkelissa tarkastellaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kilpailukykysopimusprosessia (2015–2016) koskevaa journalismia kielessä esiintyvien metaforien kautta. Tutkimuksemme etenee laskennallisten menetelmien avulla käsitellystä laajasta aineistosta (HS, YLE, STT ja Iltalehti) rajatumman aineiston laadulliseen lähilukuun. Tutkimus käsittelee sitä, millaisena kilpailukykysopimukseen liittyvä poliittinen prosessi esitettiin kielessä esiintyvien metaforisten ilmausten kautta. Vastaamme kahteen tutkimuskysymykseen: Miten kilpailukykysopimustapausta merkityksellistetään journalismissa sekä mitä metaforilla tehdään journalismin kielessä. Näkökulmanamme on metaforien yhdistäminen affektiivisuuden käsitteeseen, joka ymmärretään tässä tutkimuksessa laajasti kielen kommunikatiivisena ja dialogisena ulottuvuutena. Metaforisessa kielessä on tällöin kyse affektiivisesta merkityksellistämisestä, minkä kautta ohjataan lukijan huomiota, säädellään etäisyyttä ja läheisyyttä suhteessa lukijoihin sekä rakennetaan lukijasuhdetta. Metaforat saavat siis journalismissa niin argumentaatioon kuin lukijasuhteen rakentamiseenkin liittyviä tehtäviä. Kilpailukykysopimusta jäsennettiin journalismissa erityisesti kolmen metaforamaailman, matkan, draaman ja sodan kautta. Matkan ja liikkeen metaforan kautta kuvattiin erityisesti poliittisia prosesseja sekä talouden liikkeitä; matkametafora tuottaa käsitystä politiikasta strategisena hallintona ja hallintana, jossa kansalaisten ja lukijoiden rooli on rajattu. Sodan maailmaan liittyvät voimakkaat metaforat kuvasivat politiikkaa konflikteina ja vastakkaisten pyrkimysten yhteentörmäyksinä. Draaman maailmaan liittyvillä metaforilla taas otettiin etäisyyttä politiikan toimijoihin ja kutsuttiin lukijoita seuraamaan politiikkaa etäältä, yhdessä sitä arvioivan journalismin kertojan kanssa.