Five commercial tree species comprise nearly 80% of the forest standing stock volume in Western Europe. Nowadays, there is a strong need to consider a wider diversity of tree species, as evidenced by the impact of climate change and the forest health crises over the past decades. In this context, this study focuses on the potential of birch (Betula pendula Roth and Betula pubescens Ehrh.), a neglected indigenous species, for forestry and the forest-based industry sector. We have therefore compiled, analyzed, and discussed literature regarding the strengths and weaknesses of the species and the opportunities and threats of its use for this purpose. Among the strengths, birch tolerates various climates and sites, and high genetic variability promotes its adaptability. Birch improves forest resilience by colonizing forest gaps and quickly increasing soil functioning and biodiversity. Birch is also remarkably resistant to game overpopulation-associated damage. Large-sized logs are produced within relatively short periods with proper silvicultural treatment, and the wood characteristics allow versatile and valuable uses, as shown in Northern Europe. However, its weaknesses include high sensitivity to crown competition and to wood rot as challenges for silviculture. Among the opportunities, birch is well-suited to the global changes with its adaptability to climate change and its possible integration in diverse productive mixed tree stands. In the context of societal evolutions and customer perceptions, birch wood could play an increasing role in the building and furniture sectors, and among non-wood forest products. In Western Europe, the main obstacle to birch development is the lack of information on the wood uses and, consequently, the lack of interest among forest managers and wood processing professionals, which have led to a poor quality of the resource and to insufficient demand for its wood. Moreover, its fast height growth can affect the vitality of other species in mixed stands. Our analysis highlighted the potential of birch in the Western European forestry considering societal, ecological, and economic purposes in a changing climatic and socio-economic context and the need to (i) develop opportunities for industrial uses of birch wood, (ii) inform forest owners, managers, and industrial professionals about the potential value of birch, and (iii) define silvicultural guidelines.

This study aimed to identify and quantify phenolic and resin acid extractive compounds in Scots pine stemwood and sawmill residues in four climatic regions of Finland to evaluate their most optimal sources for bio-based chemical biorefining and bioenergy products. The sample consisted of 140 trees from 28 stands, and sawdust lots from 11 log stands. NMR for the overall extractive analysis and HPLC for the quantitative estimation of phenolic and resin acid compounds were employed. Correlation analysis, multivariate factor analysis, principle component analysis and multiple linear regression modelling were applied for statistical analysis. HPLC identified 12 extractive compounds and NMR five more resin acids. Pinosylvin (PS), pinosylvin monomethyl ether (PSMME), and partly neolignans/lignans occurred in the largest concentrations. Wood type caused the most variation, heartwood having larger concentrations than sapwood (sawdust between them). Regional differences in the concentrations were smaller, but factor analysis distinguished the northern and the southern regions into their own groups. The results indicated higher concentrations of PS, PSMME, and vanillic acid in southern regions and those of, e.g., PSMME glycoside, lignan 2, and neolignan 1 in northern regions. The rather low concentrations of extractives in stemwood and sawdust imply value-added products, efficient sorting and/or large raw material volumes.

Rauduskoivun pystykarsintavikojen riippuvuus oksien paksuudesta, laadusta ja karsinnan vuodenajasta Verkasalo, E. & Rintala, P. 1998. Rauduskoivun pystykarsintavikojen riippuvuus oksien paksuudesta, laadusta ja karsinnan vuodenajasta. Metsätieteen aikakauskirja -Folia Forestalia 2/1998: 151-178.Pystykarsinta on tehokas keino lisätä oksattoman puun tuotosta koivulla ja kohottaa sen arvoa vaneri-, saha-ja huonekaluteollisuuden raaka-aineena. Toimenpide voi kuitenkin lisätä väri-ja lahovikoja. Eteläsuomalaisissa istutusrauduskoivikoissa tutkittiin vioittumisriskin yhteyttä karsittavien oksien kokoon ja laatuun sekä karsintavuodenaikaan. Kolmen kokeen 480 rauduskoivusta tutkittiin noin 3 000 karsittua oksaa 4-12 vuoden kuluttua karsinnasta. Kaikki kuolleina karsitut oksat olivat kuorettomalta läpimitaltaan vain alle 10 mm, elävinä karsittuja oli aina 30 millimetriin asti.Alle 10 mm:n oksien karsimiseen ei liittynyt väri-tai lahovikariskiä ja noin 70 % oksista oli kyljestynyt kokonaan 5-6 vuoden kuluttua karsinnasta. Yli 20 mm:n elävistä oksista oli kyljestynyt vain alle 20 %. Niistä levisi runsaasti väri-ja lahovikoja ympäröivään puuaineeseen, varsinkin rungon ytimen suuntaan. Alle 15 mm:n oksista väri-ja lahoviat eivät laajentuneet ulospäin karsinnan jälkeen syntyneeseen puuaineeseen. Karsittujen oksien läpimitalla ei ollut yhteyttä väri-ja lahovikojen esiintymiseen puun ytimessä. Väri-ja lahovikoja puun ytimessä oli eniten rinnankorkeudella ja karsitun oksan kohdalla ja vähiten kannonkorkeudella. Yhdessäkään tapauksessa vika ei ollut muuttunut pehmeäksi lahoksi. Rungon sisään jääneet karsitun oksan osat olivat lähes poikkeuksetta lahoja.Koivun pystykarsimista tulee välttää syyskesällä ja syksyllä puun valmistautuessa lepokauteen, koska väri-ja lahovikoja syntyy tällöin helposti ja ne leviävät laajalle. Karsinnan kevään ja alkukesän mahla-aikana ei havaittu, aiemmista tutkimuksista poiketen, aiheuttavan keskimääräistä enempää vikoja. Karsittujen oksien kyljestyminen oli nopeinta karsittaessa alku-ja keskikesällä, jolloin myös riski vikaantumisesta oli itse asiassa pienimmillään. Puiden alkuperä ja lannoituskäsittely eivät vaikuttaneet väri-ja lahovikojen syntymiseen tai leviämiseen. Asiasanat: rauduskoivu, pystykarsinta, vuodenajat, puuaineen laatu, oksat, viilu, vaneri Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l iMetsätieteen aikakauskirja 2/1998 Tutkimusartikkeli 152 1 Johdanto O ksikkuus on läpimitan ohella merkittävin mekaanisen puuteollisuuden koivuraaka-aineen laatuun ja arvoon vaikuttava tekijä (esim. Juvonen ja Kariniemi 1984, Koponen 1995, Kataikko 1996. Vaneriteollisuudessa koivuviilun kaupallinen laatuluokka määräytyy käytännössä yli 90 prosentissa tapauksista oksaisuuden perusteella -suurin huomio kiinnitetään lahoihin ja kuiviin oksiin (Heiskanen 1966, Kärkkäinen 1984, 1986. Huonekalu-ja puusepänkoivussakin oksat (terveet, kiinteät ja kuivat) määräävät useimmin lopputuotteen laadun, joskin tärkeä merkitys on myös mm. halkeamilla ja väril-lä ja sen tasaisuudella (Jouhtinen 1994, Loun...

Kasvupaikan ja puuston tiheyden vaikutus rauduskoivun ulkoiseen laatuun 30-vuotiaissa istutuskoivikoissa Niemistö, P., Hukki, P. & Verkasalo, E. 1997. Kasvupaikan ja puuston tiheyden vaikutus rauduskoivun ulkoiseen laatuun 30-vuotiaissa istutuskoivikoissa. Metsätieteen aikakauskirja -Folia Forestalia 3/1997: 349-374.Samanikäisten rauduskoivujen pituus ei eronnut pelto-ja metsämailla, mutta läpimitta oli peltomailla keskimäärin 1 cm suurempi. Metsämailla istutuskoivut olivat lähes kaikilta laatuominaisuuksiltaan parempia kuin peltomailla. Vain alaoksien kuivumisessa ja karsiutumisessa ei ollut eroa. Peltokoivujen paksummat oksat ja voimakkaampi kapeneminen selittyivät vain osittain puiden nopeammalla paksuuskasvulla. Pintaviat ja mutkaisuus olivat yleisempiä peltomailla, mutta pystyoksia esiintyi vähän enemmän metsämailla. Tyvimutkia, lenkoutta ja halkeamia oli metsä-ja peltomailla yhtä paljon. Metsämaiden istutuskoivuissa oli vikoja yhtä paljon tai vähem-män kuin aikaisemmin tutkituissa luonnonkoivuissa. Nopeamman kasvun takia istutuskoivujen oksat olivat paksumpia, mutta tyviosan karsiutumisessa ei ollut suurta eroa.Hienojen lajitteiden lisääntyminen maassa vähensi koivun runkomuotovikoja, mutta lisäsi rungon kapenemista ja hidasti alaoksien karsiutumista. Lajittunut hietamaa ja toisaalta hiekkamoreeni osoittautuivat oksaisuuslaadun kannalta parhaiksi kasvupaikoiksi rauduskoivulle, mutta tyvimutkia ja lenkoutta niillä esiintyi tavallista enemmän. Kasvun kannalta moreenimaat olivat edullisimpia. Hiesu-ja savimaat olivat sekä kasvun että oksaisuuden suhteen muita kivennäismaita heikoimpia. Suuri orgaanisen aineksen osuus kivennäismaassa edisti koivun paksuuskasvua, mutta lisäsi oksaisuutta ja haaraisuuta. Maalaji vaikutti koivun kasvuun ja laatuun enemmän metsämailla kuin peltomailla.Rauduskoivun nopea pituuskehitys vähensi koivun oksaisuutta ja paransi ruunkomuotoa, mutta lisäsi hiukan lenkoutta ja tyvimutkaisuutta. Myös kasvatustiheyden kohoaminen paransi koivun laatua vähentämällä rungon kapenemista ja edistämällä alaoksien kuolemista. Saman paksuisten puiden oksanpaksuus aleni runkoluvun kohotessa metsämailla, mutta peltomailla eroa ei havaittu. Harvennusten viivästyminen hidasti kuivien oksien karsiutumista ja supisti elävää latvusta. Tyvimutkia, lenkoutta ja halkeamia esiintyi tiheissä koivikoissa vähemmän kuin harvoissa. t u t k i m u s a r t i k k e l i Metsätieteen aikakauskirja

Detailed pre-harvest information about the volumes and properties of growing stocks is needed for increased precision in wood procurement planning for just-in-time wood deliveries by cut-to-length (CTL) harvesters. In the study, the non-parametric Most Similar Neighbour (MSN) methodology was evaluated for predicting external quality of Scots pine and Norway spruce, expressed as stem sections fulfilling the saw log dimension and quality requirements of Finnish forest industry, as they affect the recovery of timber assortments and the value of a pre-harvest stand. Effects of external tree quality were evaluated using saw log recovery and saw log reduction caused by stem defects, as well as total timber value (€) and average unit value (€ m) in a stand. Root mean square error (RMSE) of saw log recovery and reduction were 9.12 percentile points (pp) for Scots pine and 6.38 pp for Norway spruce stands. In the unit value considerations, the predictions compared with measurements resulted in the RMSE of 3.50 € m and the bias of 0.58 € m in Scots pine stands and 2.60 € m, and 0.35 € m in Norway spruce stands, respectively. The presented MSN based approach together with the utilization of the external stem quality database included in the ARVO software could provide dimension and external quality predictions usable for pre-harvest assessment of timber stock at a stand level. This prediction methodology is usable especially in analyses where timber assortment recoveries, values and unit prices are compared when different bucking objectives are used.–3–3–3–3–3