Using register-based panel data covering all Finnish firms from 1999 to 2004, we examine how corporations anticipated the 2005 dividend tax increase via changes in their dividend and investment policies. The Finnish capital and corporate income tax reform of 2005 creates a useful opportunity to measure this behaviour, since it involves exogenous variation in the tax treatment of different types of firms. The estimation results reveal that those firms that anticipated a dividend tax hike increased their dividend payouts in a statistically significant way. This increase was not accompanied by a reduction in investment activities, but rather was associated with increased indebtedness in non-listed firms. The results also suggest that the timing of dividend distributions probably offsets much of the potential for increased dividend tax revenue following the reform.

a b s t r a c tThis paper uses three different approaches for measuring the tightness of competition in the global pulp and paper markets. First, we evaluate the market shares of the world's largest pulp and paper companies. Second, we estimate the price elasticities of the export demand for pulp and paper. Third, we test the Law of One Price. All three approaches suggest that the pulp and paper markets are competitive in the sense that a single firm, no matter how large, cannot increase the price of its products without losing market shares and experiencing a fall in total revenues.

The paper analyses efficiency aspects of a dual income tax system with a higher tax on capital gains than dividends. It argues that apart from the distortions to investments claimed in earlier literature, the system puts even more emphasis in creating incentives for entrepreneurs to participate in tax planning. The paper suggests that the owner of a closely held company can avoid all personal taxes on entrepreneurial income by two tax-planning strategies. The first is the avoidance of distributions, which would be taxed at the tax rate on labour income. These funds would instead be invested in the financial markets. The second strategy is a distribute and call-back policy, converting retained profits into new equity capital. Interestingly, the outcome is that investment in real capital is not distorted in the long-run equilibrium. Empirical evidence using microdata is also provided. Copyright Springer Science+Business Media, LLC 2007Dual income tax, Small business taxation, Income shifting, H24, H25,

Muualla maailmassa tapahtuvat vaikutukset tuntuvat entistä voimakkaampina myös Suomen markkinoilla. Markkinoiden integraatio on tullut jäädäkseen, ja sen voi odottaa myös syvenevän. Maatalousmarkkinoilla tämä näkyy käytännössä siten, että maailmanmarkkinoilla tapahtuvat hintamuutokset näkyvät suoraan myös kotimaisissa tuottajahinnoissa. Markkinoiden integraatio ja sitä kautta maailmanmarkkinoilta Suomeen välittyvät vaikutukset vaihtelevat kuitenkin eri raaka-aineilla ja eri tuotteilla hyvinkin paljon. Tarkastelun kohteena ovat markkinoiden integraation vaikutukset Suomen maito-, liha- ja vilja-aloilla. Elintarvikkeiden hinnanmuodostus on maataloustuotteita monimutkaisempaa. Merkittäviä hinnan muodostusta ohjaavia tekijöitä ovat kotimarkkinoiden kilpailu sekä kulutustottumukset. Maailmanmarkkinat heiluttavat kuitenkin esimerkiksi teollisuuden ja kaupan voimasuhteita Artikkelissa arvioidaan suomalaisten ruuan kulutusmenojen jakautumista elintarvikeketjun osapuolille 2000-luvulla. Tulosten mukaan maatalouden ja elintarviketeollisuuden merkitys ruokaketjussa pienentynyt, kun taas kaupan asema on vahvistunut. Kotimaisten maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden markkinat ovat pitkälle kansainvälistyneet ja integroituneet, mutta vähittäiskaupan markkinat ovat pysyneet selvästi enemmän alueellisesti rajoittuneina.

Tutkimuksessa analysoidaan suomalaisen elintarvikeketjun rakenteen ja voimasuhteiden kehitystä. Analyysi tehdään jaottelemalla elintarvikkeisiin käytetyt kokonaiskulutusmenot elintarvikeketjun eri osapuolille. Osuudet elintarkkeiden kokonaiskulutusmenoista esitetään erikseen maataloudelle, kotimaiselle elintarviketeollisuudelle, tuonnille sekä kaupalle ja ravintoloille. Lisäksi kehitystä vertaillaan yhdeksän eri maan välillä. Tulosten perusteella kauppa ja ravintolat ovat kasvattaneet omaa osuuttaan ruokaketjussa vuosina 2000–2009. Lisäksi tuonnin merkitys on ollut voimakkaassa kasvussa. Kotimainen maatalous ja elintarviketeollisuus ovat vastaavasti menettäneet asemiaan. Tutkimuksen kansainvälisen vertailun mukaan kehitys on ollut samansuuntaista myös muualla. Maatalous on menettänyt osuuttaan ruokaan käytetyistä kokonaismenoista lähes kaikissa vertailussa mukana olleissa maissa. Elintarviketeollisuuden osuus on laskenut tai pysynyt ennallaan. Tuonnin merkityksen kasvu näkyy selvästi kaikissa vertailumaissa.