Ammattikorkeakoulujen lakisääteisessä tehtävässä korostuvat työelämän tarpeisiin vastaaminen, alueellinen kehittäminen ja yhteistyö elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Laki kehystää toimintaa mutta jättää tilaa tulkinnoille. Pohdimme tulkintoja tiedosta, osaamisesta, tutkimuksesta ja ammattikorkeakoulun yhteiskunnallisesta tehtävästä. Perustamme tarkastelun antiikin filosofin Aristoteleen klassiseen erotteluun tiedon muodoista ja saksalaisen kriittisen yhteiskuntafilosofin Jürgen Habermasin teoriaan tiedon yhteiskunnallisista intresseistä. Rakennamme kaksi lähestymistapaa ammattikorkeakoulutukseen, tutkimukseen ja ammattikorkeakoulun yhteiskunnalliseen tehtävään: rajattu ja laaja näkemys. Rajatussa näkemyksessä korostuvat käytännöllinen tieto, lineaarinen tulkinta osaamisesta, välittömiä käytännön sovelluksia tuottava tutkimus ja tekninen, osin praktis-hermeneuttinen tiedonintressi. Siten ammattikorkeakoulun yhteiskunnallinen tehtävä pohjautuu välitöntä hyötyä korostaviin, tämänhetkisiin elinkeino- ja muun työelämän odotuksiin ja tarpeisiin. Laaja näkemys edustaa dynaamista tulkintaa osaamisesta ja teoreettisia ja kriittis-emansipatorisia tiedon intressejä. Sen mukaan ammattikorkeakoulun tehtävän määrittelyssä tulee huomioida yhteiskunnalliset, historialliset, filosofiset ja ekologiset näkökulmat siten, että niiden vaikutuksia arvioidaan pitkällä aikavälillä. Pitkällä tähtäimellä ammattikorkeakouluja haastetaan siirtämään painopistettään globaaliin vastuuseen, tulevien sukupolvien hyvinvointiin ja ekososiaaliseen sivistykseen.

Continuing professional development (CPD) refers to "the practices aimed at employees' development beyond that derived from their initial training" (Collin, Van der Heijden, and Lewis 2012: 155). In Finnish higher education (HE) most systematic and structured CPDs have typically focused on supporting individual teaching and learning-related competencies. In Finland, as in many countries, some areas of professionalism, such as management and leadership competencies, wider academic skills, or ethical dimensions, seem to be neglected, even as the academic professionalism and practice have changed (e.g., Daniels 2017; Nicholls 2001; Nixon 2008).The parallel sectors of Finnish HE, universities and universities of applied sciences (UAS), have different requirements for initial competencies and, consequently, a different approach for CPD (Eurydice 2018a). UAS identify staff members first and foremost as teachers and hands-on experts. To get a permanent position as a lecturer, a master's degree, three years of work experience, and a teacher's pedagogical qualification (60 European Credit Transfer and Accumulation System [ECTS]) are required. In order to proceed from lecturer to principal lecturer, a licentiate or doctoral degree is required (Finnish National Agency for Education [FNAE] 2018).