Ammattikorkeakoulu toisin ajateltuna

Abstract

Ammattikorkeakoulujen lakisääteisessä tehtävässä korostuvat työelämän tarpeisiin vastaaminen, alueellinen kehittäminen ja yhteistyö elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Laki kehystää toimintaa mutta jättää tilaa tulkinnoille. Pohdimme tulkintoja tiedosta, osaamisesta, tutkimuksesta ja ammattikorkeakoulun yhteiskunnallisesta tehtävästä.
 Perustamme tarkastelun antiikin filosofin Aristoteleen klassiseen erotteluun tiedon muodoista ja saksalaisen kriittisen yhteiskuntafilosofin Jürgen Habermasin teoriaan tiedon yhteiskunnallisista intresseistä. Rakennamme kaksi lähestymistapaa ammattikorkeakoulutukseen, tutkimukseen ja ammattikorkeakoulun yhteiskunnalliseen tehtävään: rajattu ja laaja näkemys. Rajatussa näkemyksessä korostuvat käytännöllinen tieto, lineaarinen tulkinta osaamisesta, välittömiä käytännön sovelluksia tuottava tutkimus ja tekninen, osin praktis-hermeneuttinen tiedonintressi. Siten ammattikorkeakoulun yhteiskunnallinen tehtävä pohjautuu välitöntä hyötyä korostaviin, tämänhetkisiin elinkeino- ja muun työelämän odotuksiin ja tarpeisiin. Laaja näkemys edustaa dynaamista tulkintaa osaamisesta ja teoreettisia ja kriittis-emansipatorisia tiedon intressejä. Sen mukaan ammattikorkeakoulun tehtävän määrittelyssä tulee huomioida yhteiskunnalliset, historialliset, filosofiset ja ekologiset näkökulmat siten, että niiden vaikutuksia arvioidaan pitkällä aikavälillä. Pitkällä tähtäimellä ammattikorkeakouluja haastetaan siirtämään painopistettään globaaliin vastuuseen, tulevien sukupolvien hyvinvointiin ja ekososiaaliseen sivistykseen.

Innovaatiopedagogiikkaa kehittämässä

“…Ammattikorkeakoulutukselle asetettujen tavoitteiden vuoksi ammattikorkeakoulujen pedagoginen kehittämistyö on ollut vahvasti samansuuntaista (Heikkinen & Kukkonen 2019). Jotkin ovat profiloituneet pedagogisesti ja kehittäneet omia lähestymistapojaan (mm.…”

“…Ekososiaalisen sivistyksen edistäminen on koulutuksen suuri haaste. Ekososiaalisen sivistyksen tavoite on turvata hyvän elämän edellytykset yhden maapallon rajoissa, ja sen lähtökohta on systeemiajattelu, vuorovaikutussuhteiden ja asioiden keskinäisriippuvaisuuksien ymmärrys: luonnon elinvoimaisuus on ihmisyhteisön olemassaolon ekologinen edellytys (Salonen 2012;Heikkinen & Kukkonen 2019). Ekososiaalista ajattelutapaa tarvitaan, kun tarkastellaan esimerkiksi vaihtoehtoja fossiiliselle energialle tai eläinperäiselle ravinnolle, joihin läntinen elämäntapamme pitkälti perustuu.…”

“…Ekososiaalista ajattelutapaa tarvitaan, kun tarkastellaan esimerkiksi vaihtoehtoja fossiiliselle energialle tai eläinperäiselle ravinnolle, joihin läntinen elämäntapamme pitkälti perustuu. Toimet ekologisen kriisin ehkäisemiseksi ovat vasta alussa (Heikkinen 2019;Värri 2018).…”

Yleiset valmiudet korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteissa neljällä koulutusalalla

“…Yleisiä valmiuksia on kritisoitu erityisesti niiden vahvasta yhteydestä työelämään, markkinatalouteen ja kilpailukykyyn (esim. Heikkinen & Kukkonen 2019;Kinnari 2020a, 301, 308;Kinnari 2020b;Wheelahan & Moodie 2021) sekä siitä, että niiden omaksuminen erotetaan alakohtaisesta tietosisällöstä (Ashwin 2020, 22, 26;McKenna & Quinn 2021, 113;Miettinen 2019, 205, 213;Wheelahan & Moodie 2021, 217).…”

“…Yleisiä valmiuksia on arvosteltu työelämävastaavuuden korostamisesta akateemisten taitojen ja sivistymisen sijaan, ihmisen näkemisestä vain markkinatalouden osana tai yrittäjämäisenä toimijana, jolloin sivistymiselle tai uuden tiedon etsimiselle ei jää tilaa (Heikkinen & Kukkonen 2019;Kinnari 2020a, 301;Kinnari 2020b;Mulder ym. 2009, 758;Wheelahan & Moodie 2021).…”