Tutkimus käsitteli tärkkelyksen entsymaattiseen hydrolyysiin vaikuttavia tekijöitä. Oleellisinta siinä olivat vehnä-, ohra- ja kaurajauholla suoritetut kypsytyskokeet. Tutkimuksessa todettiin seuraavaa: Jauhojen kypsyysasteen ja tärkkelysjyvästen mekaanisesti tapahtuneen särkymisasteen arvosteluperustana amyloglukosidaasimenetelmä on polarisaatio- ja kongopunamenetelmiä parempi. Entsyymimenetelmä sopii kvantitatiiviseen määrittämiseen, mikroskooppimenetelmät vain summittaiseen arvioimiseen. Amyloglukosidaasi hydrolysoi puhtaasta viljantärkkelyksestä ilman liisteröimiskeittoa vain 11—13 %, herneen- ja perunantärkkelyksestä vielä vähemmän. Liisteröiminen saa aikaan täydellisen hydrolyysin. Myös jyvästen mekaaninen särkeminen lisää pienessä määrin niiden etsyymiherkkyyttä. Mahalaukun olosuhteita jäljittelevä pepsiini-suolahappo käsittely ei muuta vehnäneikä perunantärkkelystä amyloglukosidaasille herkemmäksi. Jo noin 20 %:n vedenlisäys ja kuumentaminen autoklaavissa 120°:ssa saa aikaan vehnä-, ohra- ja kaurajauhossa tärkkelyksen lähes täydellisen herkistymisen entsyymille, vaikka näin pieni vesimäärä ei aiheuta havaittavaa paisumista tärkkelysjyväsissä. Ylipäänsä kypsytysmenetelmä on järjestettävä sellaiseksi, että käsiteltävä erä kokonaisuudessaan kuumenee liisteröimislämpötilaan ja samalla siinä säilyy tietty vesipitoisuus. Sekä kuivauskaapissa että autoklaavissa 1 ilmakehän ylipaineessa jauhona kypsytetty, kuivattu ja jauhettu vilja menettää varastoitaessa entsyymiherkkyyttään. 4 kk:n varastointi alensi sitä noin 25 %:Ila. Huhmarointi palauttaa entsyymiherkkyyden ennalleen. Raakaan jauhoon huhmaroinnilla on paljon pienempi vaikutus. Kirjoituksessa käsitellään lisäksi kysymystä, sopisiko kypsytetty viljarehu lypsylehmille sokerirehun korvikkeeksi.

Helsingin yliopiston kolieläinlieteen laitos Saapunut 16. 1. 1970 Minkkien rehuvalioon sisällytetään tavallisesti 10-20 % viljarehua. Viljan jyvien tärkein ravinne on tärkkelys ja ruoansulatusentsyymit hajottavat sitä paljon nopeammin, kun tärkkelysjyväset on ensin märkänä kuumentaen kypsytetty (Salo ym. 1970 Tärkkelyksen sulavuusprosentti ei vielä ilmaise, suuriko osa tärkkelyksestä on hajonnut eläimen omien ruoansulatusentsyymien avulla ja imeytynyt glukoosina, suuriko osa on