This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details.

Poliittisen talouden tutkimuksessa tapahtui 1990-luvulla niin kutsuttu ideakäänne. Viimeisen reilun vuosikymmenen aikana on alettu systemaattisesti tutkia ideoiden tuotantoa ja kanavointia poliittis-taloudelliseen päätöksentekoon. Vertailevan poliittisen talouden tutkimuksen piirissä on kehitetty tiedontuotannon regiimin teoria, joka tarkastelee tiedontuotannon institutionaalisia ja organisatorisia koneistoja, jotka tuottavat ideoita ja asiantuntijatietoa poliittis-taloudellista päätöksentekoa varten. Tämä artikkeli esittelee ja problematisoi tiedontuotannon regiimien tutkimusta. Artikkeli problematisoi tutkimuksen taustaoletusta regiimiin kuuluvien tiedontuottajien muodostaman organisaatiokentän yhtenäisyydestä ja pohtii oletuksesta luopumisen seurauksia tutkimukselle. Artikkeli käyttää Suomeen kohdistuvaa upotettua tapaustutkimusta havainnollistamaan taustaoletuksesta luopumisen avaamia mahdollisuuksia. Analyysin perusteella Suomen poliittisessa taloudessa ei esiinny yhtä yhtenäistä tiedontuotannon regiimiä vaan useita sektorikohtaisia regiimejä.

No abstract

Industrial relations scholars are paying increasing attention to the role of ideas in explaining shifts in bargaining systems and wage policies. This article contributes to this growing body of literature by conducting a meso-level analysis of the uses and impacts of ideas in wage regulation policy processes in coordinated market economies. Through our in-depth case study of the Finnish policy process leading to the Competitiveness Pact of 2016, we argue that certain ideas – which we call the ‘economic outlook’ – prescribed and legitimized exhausting institutional resources in wage regulation and enabled temporary consensus among divergent interests regarding wage policy. The economic outlook linked and enabled compromises between wage policy and wage regulation interests and effectively solidified a commitment to an uncertain policy process. The case study suggests that an ideational analysis of policy processes can offer explanations for shifts in wage policy and regulation that deviate from macro-level regime shifts. While all Nordic countries have faced similar economic and institutional reform pressures, Finland’s readoption of centralized bargaining shows that national policy ideas can drive distinct industrial relations patterns within the Nordic context.

No abstract