From innovation to labour costs: Change of emphasis in Finnish competitiveness policy ideas after the Eurocrisis

Abstract

This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details.

Suomen tiedontuotannon regiimi: yksi vai monta?

“…Palkkapolitiikkaa koskeva tiedontuotanto on tähdännyt yhtenäisen ja jaetun taloudellisen tilannekuvan luomiseen, jota on voitu soveltaa eri tasojen palkka neuvotteluissa sekä laajemmin talous-ja työmarkkinapolitiikassa (Kaitila 2019). Tässä mielessä palkkapolitiikan tiedontuotannon organisaatiokenttä on osittain limittäinen makrotalouspolitiikan ja työeläkepolitiikan kanssa.…”

Suomen poliittinen talous vuonna 2020

“…2010-luvulle tultaessa kotimaista talouspoliittista päätöksentekoa hallitsivat pääasiallisesti kilpailukyvyn (Kantola ja Kananen 2013), kestävyysvajeen (Sorsa 2014a) ja kansallisen innovaatiojärjestelmän (Alaja ja Sorsa 2020) ideat. Kilpailukyvyn idean sisällössä tapahtui 2010-luvun aikana merkittävä muutos: investointiympäristön kansainvälistä houkuttelevuutta korostava laajemman "porterilaisen" kilpailukyvyn idea väistyi varhaisempaa juurta olevan suppeamman hintakilpailun idean tieltä Sipilän hallituksen myötä (Kaitila 2019). Kestävyysvajeen idean käyttö voimistui vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla, jolloin sitä käytettiin muun muassa oikeuttamaan valtion harjoittamaa sanelupolitiikkaa työeläkeuudistuksen yhteydessä (Lindén 2016).…”

“…2011). Vuosikymmenen puolivälissä nähtiin hetkellisesti yllättävä suunnanmuutos, kun kuolevaksi väitetyn järjestelmän yhteydessä tehtiin uusi keskitetty kolmikantainen sopimus eli Sipilän hallituksen kilpailukykysopimus (Kaitila 2019). Suunnanmuutos osoittautui lyhytaikaiseksi.…”

“…Euroalueen instituutiot heikentävät kotimaisesta kysynnästä riippuvaisen kasvumallin toteuttamismahdollisuuksia erityisesti finanssipolitiikan osalta (Johnston ja Regan 2018). Toisaalta myös kotimaisessa talouspolitiikassa on myös keskitytty viennin edistämiseen jopa kotimaista kysyntää heikentävillä keinoilla (Kaitila 2019). Kotimaisen investointi asteen stagnaatio tai "investointilama" antaa aihetta yleiseen skeptisyyteen kysynnän ylläpitoon ongelmatilanteissa.…”

Affective Institutional Work and Ordoliberal Governance: Gender Equality in Parliamentary Debates on the Competitiveness Pact in Finland

“…The Competitiveness Pact, initially called the Social Pact, was largely framed by the 2008 economic crisis, which has had a lengthy aftermath. Research shows an unwillingness in Finnish media to provide alternative viewpoints to the narrative offered by hegemonic institutions, although there were conflicting views on the state of Finnish labour's competitiveness (Harjuniemi & Ampuja, 2019;Kaitila, 2019). While debate on austerity measures peaked in 2015, before the parliamentary elections (e.g.…”