Jo vuosikymmenen ajan on Suomessa keskusteltu ”digitaalisesta historiantutkimuksesta” ja sen rajauksesta, joka on useimmiten tiivistetty laskennallisuuteen. Huomattavasti vähemmän on mietitty digitaalisuuden merkitystä muuhun historiantutkimukseen. Tässä katsauksessa keskitytään perusasioihin historiantutkijoiden tietokantahauissa. Esimerkein osoitetaan, että on helppoa muodostaa virheellinen kuva tietokannan sisällöstä. Käy myös ilmi, ettei totuuden selvittäminen ole aina edes mahdollista. Lopuksi annetaan pari käytännön ohjetta käyttäjille ja toiveita hakuliittymien kehittäjille.

Kirja-arvostelu Mats Fridlund, Mila Oiva & Petri Paju (toim), Digital Histories: Emergent Approaches within the New Digital History, Helsinki University Press, 2020, 360 sivua, ISBN (PDF): 978-952-369-021-9, https://doi.org/10.33134/HUP-5

Artikkelissa tarkastellaan Inrikes Tidningarissa julkaistuja raportteja Pehr Adrian Gaddin (1727–1797) matkoista Suomessa vuosina 1763–1765. Tekstit sekä rikastavat käsitystä Gaddin toiminnasta istutuspäällikkönä että antavat esimerkin mahdollisesta julkisuuden käytöstä vapaudenajan lopun Ruotsissa.