Good biosecurity procedures are crucial for healthy animal production. The aim of this study was to quantify the level of biosecurity on conventional broiler farms in Europe, following a standardized procedure, thereby trying to identify factors that are amenable to improvement. The current study used a risk-based weighted scoring system (biocheck.ugent ®) to assess the level of biosecurity on 399 conventional broiler farms in 5 EU member states. The scoring system consisted of 2 main categories, namely external and internal biosecurity, which had 8 and 3 subcategories, respectively. Biosecurity was quantified by converting the answers to 97 questions into a score from 0 to 100. The minimum score, "0," represents total absence of any biosecurity measure on the broiler farm, whereas the maximum score, "100," means full application of all investigated biosecurity measures. A possible correlation between biosecurity and farm characteristics was investigated by multivariate linear regression analysis. The participating broiler farms scored better for internal biosecurity (mean score of 76.6) than for external biosecurity (mean 68.4). There was variation between the mean biosecurity scores for the different member states, ranging from 59.8 to 78.0 for external biosecurity and from 63.0 to 85.6 for internal biosecurity. Within the category of external biosecurity, the subcategory related to "infrastructure and vectors" had the highest mean score (82.4), while the subcategory with the lowest score related to biosecurity procedures for "visitors and staff" (mean 51.5). Within the category of internal biosecurity, the subcategory "disease management" had the highest mean score (65.8). In the multivariate regression model a significant negative correlation was found between internal biosecurity and the number of employees and farm size. These findings indicate that there is a lot of variation for external and internal biosecurity on the participating broiler farms, suggesting that improvements are possible. Since the subcategory "visitors and staff" scored the lowest, better education of broiler farmers and their staff may help to improve overall biosecurity on broiler farms in Europe.

Animal welfare labeling schemes have been developed to respond to consumers’ expectations regarding farm animal welfare. They are designed to certify that labeled products comply with certain animal welfare standards. In this study, 12 pig welfare labeling schemes were reviewed, and their criteria related to pig welfare were compared. Information regarding farrowing criteria, space allowance, outdoor access, mutilations, and provision of enrichments and bedding material were gathered from the labels’ internet pages and documentation. The results indicated a substantial variation between the labels in terms of the level of animal welfare they ensure. While certain schemes barely exceeded the minimum standards for the protection of pigs in the European Union, more demanding tiers of the multitier schemes had the potential to improve animal welfare substantially. The most ambitious tiers of multistage schemes were often comparable to organic standards providing outdoor facilities and additional space. The heterogeneity of the labels’ standards complicates the comparison of labels.

No abstract

Selvitimme suomalaisten odotuksia tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja sitä, millainen merkitys eläinten hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä ja eläinten hyvinvoinnista kertovilla pakkausmerkinnöillä eläinperäisissä elintarvikkeissa on kuluttajille. Kuluttajatutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena oli lisätä ymmärtämystä siitä, mitkä ovat kuluttajien huolenaiheita ja toisaalta kiinnostuksen kohteita eläinten hyvinvointimerkinnässä, ja miten merkintä voitaisiin parhaiten lanseerata kuluttajien keskuudessa. Keskeinen kysymys on, tulisiko suomalaisille eläintuotteille kehittää merkintä, joka edistäisi eläinten hyvinvointia ja toisi näkyvästi esiin eläinten hyvinvoinnin eteen tehtäviä toimenpiteitä tiloilla.Tieteellinen ymmärrys tuotantoeläinten hyvinvoinnin osatekijöistä paranee jatkuvasti. Sitä kautta ymmärrys kasvaa myös kuluttajien keskuudessa. Eläinten hyvinvoinnin tieteelliseen mittaamiseen on kehitetty Welfare Quality® mittaristo (WQ). Kuluttajien mielipiteissä WQ:n eri osa-alueiden tärkeydestä korostuivat laajasti hyvinvoinnin eri osa-alueet: eläimen perustarpeet, kuten janon ja nälän tyydyttyminen sekä hyvä terveys, olosuhteiden, tilan, liikkumismahdollisuuksien ja hyvän hoidon merkitys sekä eläinten mahdollisuudet lajinmukaiseen käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen ihmisten ja toisten eläinten kanssa.Vuoden 2018 aikana toteutettiin kolme laajaa kuluttajakyselyä. Kuluttajakyselyn perusteella kuluttajille tärkeimpiä hyvinvoinnin osa-alueita olivat vastaajien mielestä eläimen terveyteen ja ravitsemukseen liittyvät tekijät, mutta yli 80 % vastaajista piti muitakin osa-alueita tärkeinä. Kuluttajien näkökulmasta tärkeimpiä ovat eläinten perustarpeisiin liittyvät kysymykset, kuten jano, nälkä, terveys. Toiseksi tärkein ominaisuusryhmä liittyy eläimen olosuhteisiin, jolloin tuotantoeläimille mahdollisestaan vapaana liikkuminen, riittävästi tilaa, pehmeä makuualusta ja hyvä hoito. Kolmanneksi tärkein osa-alue liittyy vuorovaikutukseen ja käyttäytymiseen, jolloin mahdollisestaan lajinomainen käyttäytyminen, hyvä hoitaja-eläin-suhde, eläintenvälinen sosiaalisuus sekä erilaiset tunnetilat, kuten leikkisyys.Vastaajista 65 % arvioi, että ostaisi hyvinvointimerkittyjä tuotteita, jos kotieläintuotannossa keskityttäisiin enemmän eläinten hyvinvointiin. Puolet vastaajista oli ostanut tuotantotapamerkittyjä eläintuotteita esimerkiksi luomumerkin avulla. Jos Suomen markkinoille tuotaisiin uusi hyvinvointimerkki, kolme neljäsosaa vastaajista koki mahdollisen hyvinvointimerkityn tuotteen ostamisen myönteisesti ja 14 % vastaajista koki merkinnän tarpeettomaksi.  Kaksi kolmasosaa uskoi merkinnällä varustetun tuotteen ostamisen parantavan eläinten hyvinvointia myös käytännössä.

No abstract