No abstract

This paper examines the different views about the cultural landscape that local people and experts have, and explores the ways in which these two perceptions could be merged. The empirical data were collected during a Nordic PhD course in Iceland. It gives a glimpse to an invisible landscape of folklore in the surroundings of the Reykholt village. The village was founded in the twelfth century. Local folklore has evolved alongside with cultural landscape, and it has a strong impact on local landscape perception.

The cultural landscape value categories found from the workshop evaluation describe the character of the cultural landscape of children: living, learning and moving in the network of places between home and the world outside based on the local and family culture creates both individually and collectively valuable places. When these places are situated in a listed building or landscape area, the cultural landscape values of expert evaluation and children ś evaluation connect. But based on this case study these value objects are more often disconnected. Landscape evaluation produced with children by suitable methods reveal the network of places and ways to experience them. Experience is a key for opening cultural heritage to this group. By finding a way to afford the experience they desire in the places of listed heritage, children could connect better to cultural landscape.Tiivistelmä: Työpajoissa saatujen tulosten analyysin pohjalta tehty luokittelu kuvaa lasten kulttuurimaisemaa: Asuminen, oppiminen ja liikkuminen kulttuurimaisemassa sijaitsevien paikkojen verkostossa synnyttää yksilöllisesti ja yhteisöllisesti arvokkaita kohteita. Niiden valikoituminen riippuu sekä lapsen oman perheen että paikallisyhteisön toimintakulttuurista. Kun arvokkaat paikat osuvat johonkin suojelukohteeseen tai -alueelle, kulttuuriympäristön asiantuntijoiden ja lasten maisema-arvot kohtaavat. Tämän tapaustutkimuksen tulosten perusteella se tapahtuu kuitenkin harvoin. Lasten kanssa työskentelyyn soveltuvilla menetelmillä tuotettu kulttuurimaiseman arvottaminen tuo esille heille arvokkaiden paikkojen verkoston sekä tavat kokea ne. Kokemuksen kautta voidaan avata kulttuuriperintö lapsille. Soveltamalla lasten tapaa tutustua kulttuuriympäristöönsä kokemuksen kautta myös suojelluissa kohteissa voitaisiin tarjota tällekin ikäryhmälle mahdollisuus liittää ne osaksi omaa paikkaidentiteettiään.Avainsanat: kulttuurimaisema, kulttuuriperintö, maisema-arvot, Eurooppalainen maisemayleissopimus

No abstract

No abstract