No abstract

The ways in which epistemic foundations of academic disciplines shape policy paradigms have been an understudied area. We illustrate such dynamics by focusing on paradigm shifts between economics and legal scholarship. Our case study focuses on the evolution of the Finnish corporate tax policy between 1991 and 2014 to illuminate complex policy diffusion through professions. First, in 1993, Finnish corporate tax policy was aligned with the neoclassical ideas of the time in a lawyer-driven process. Second, in the early 2000s, initiatives from the EU and the OECD provided these lawyers a new epistemic source for broadening their argumentation. Third, in the 2010s, the disciplinary base shifted from legal studies to economics, which coincided with administrative reforms emphasizing quantitative impact assessments. These transformations completed the shift from legal scholarship to economics in tax policy design, paving way to the entrance of economic theoretical arguments to tax policy discussions. Our findings highlight five overlapping and mutually reinforcing factors that shape knowledge production in expert groups that influence economic policy: (1) the extent to which politicians rely on expertise; (2) the balance of power between academic disciplines in evidence-based policy-making; (3) the disciplinary base to which the dominant expert groups rely on; (4) the shifts in the epistemological, ontological and methodological mainstream within particular disciplines; and, (5) the extent to which international organizations are seen as epistemic versus policy-driven authorities.

Suomalaista poliittista päätöksentekoa on 2000-luvulla pyritty sitomaan vahvemmin tutkittuun tietoon. Näyttöperusteinen päätöksenteko on ollut tähän liittyen keskeinen käsite. Sille annetut määritelmät rajaavat päätöksenteon kannalta relevanttina pidetyn tutkimuksen kokonaisuutta. Tämän tutkimuksen tieteenalapohjan ja metodologioiden kokonaisuuteen on kiinnitetty yllättävän vähän huomiota, vaikka se ohjaa monin tavoin politiikkaa. Tutkimme tiedon ja päätöksenteon suhdetta tarkastelemalla suomalaisen yritysveropolitiikan taustalla vaikuttaneen tiedon muutoksia 1990-luvun alusta vuoteen 2014. Esitämme tässä keskustelunavauksessa, että näyttöperusteinen päätöksenteko on korostanut yhteisöveropolitiikassa uusklassisesta taloustieteestä johdettujen syy-seuraussuhteiden merkitystä. Etenkin vuoden 2014 yhteisöverouudistuksessa talousteoreettiset käyttäytymisoletukset nousivat merkittävään rooliin uudistuksen perusteluissa. Näitä taustaoletuksia ei avattu kunnolla julkisessa keskustelussa, mikä on vaikeuttanut niiden soveltuvuuden ja rajoitteiden arvioimista. Peräänkuulutamme huomiota näyttöperusteisen politiikan pohjana käytettyihin tutkimuksiin ja niiden taustaoletuksiin. Kehotamme myös avaamaan niitä paremmin laajalle yleisölle kriittisen keskustelun ja demokraattisen läpinäkyvyyden tukemiseksi. Politiikkaa ohjaavaa tutkimusta tulisi perustaa taloustieteellisen analyysin lisäksi juridiseen tuntemukseen erilaisista sääntely-ympäristöistä. Myös yritysten toimintaan vaikuttavien tekijöiden syvällisempi käytännön tarkastelu olisi hyödyllistä.