ei saatavilla

Maataloustukien valvontaa tekevät pääsääntöisesti työvoima- ja elinkeinokeskusten tarkastajat. Tässä työssä keskityttiin maataloustukivalvojien työhön ja heidän hyvinvointiinsa. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, missä määrin ja millaista väkivaltaa tai sen uhkaa tarkastajat ovat työssään kohdanneet ja miten työnantajat ovat hoitaneet tarkastajien työturvallisuuden. Lisäksi selvitettiin, miten tarkastajat jaksavat työssään ja mitkä tekijät vahvistavat työssä jaksamista. Tutkimus toteutettiin vuosina 2007–2008. Tutkimusaineisto kerättiin kyselyllä, joka suunnattiin kaikille työvoima- ja elinkeinokeskusten maataloustukivalvontaa tekeville tarkastajille. Kysely toteutettiin tammikuun 2008 aikana. Kyselyn vastausprosentti oli 73 ja kohderyhmän koko 268 (N=268). Tämän tutkimuksen mukaan maataloustukivalvojien työhön liittyy turvallisuusriskejä. Joka viides (21 %) tarkastaja oli kohdannut jonkinlaista väkivaltaa tai sen uhkaa työssään. Väkivallan tai sen uhkan uhreista naisia oli 43 % ja miehiä 57 %. Kolme neljäsosaa (72 %) tarkastajista oli joutunut verbaalisen väkivallan kohteeksi. Lähes puolella (46 %) tarkastajista oli ongelmia työssä jaksamisessa. Työssä jaksamista vahvistavista tekijöistä nousivat selvästi esille työilmapiiri, työkaverit sekä perhe ja vapaa-aika. Tässä tutkimuksessa selvitettiin myös vaaratilanteiden jälkihoitoa työpaikoilla. Tutkimuksen mukaan työpaikoilla ei ole hoidettu vaaratilanteiden jälkihoitoa kunnolla. Kaikilla työpaikoilla ei ole myöskään laadittu riittäviä turvallisuusohjeita tarkastajille. Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää valvontatyön kehittämisessä ja tarkastajien kouluttamisessa sekä heidän työhyvinvointinsa parantamisessa. Tutkimuksen tulosten pohjalta on laadittu tarkastajien turvallisuusohjeet Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukselle, joka toimi tämän tutkimuksen toimeksiantajana.

No abstract

No abstract

Viljelijäväestön tulot muodostuvat monesta eri tulolähteestä. Kuitenkin osalla tiloista maatalous ja sen ohessa metsätalous ovat edelleen pääasiallisimmat tulolähteet. Varsinkin kotieläintalouteen vahvasti investoineilla suurimmilla tiloilla maataloudesta pyritään saamaan viljelijäperheen koko toimeentulo. Yhä suuremmalla osalla tiloista tulot hankitaan tilan ulkopuolelta palkka- ja yrittäjätuloina ja myös pääomasijoituksista saatavina tuloina. Osalla viljelijäperheistä lähes koko tulonmuodostus on sidoksissa maatalouden tukiratkaisuihin ja hinta- ja kustannuskehitykseen, kun taas osalla viljelijäperheistä maatalouden tuloilla on varsin vähäinen merkitys. Tutkimuksessa viljelijäperheen tuloja on tarkasteltu maatilatalouden verotuksen tietoihin perustuvan Tilastokeskuksen maatilatalouden yritys- ja tulotilaston (MYTT) luonnollisten henkilöiden tila-aineiston ja siihen liitetyn henkilöverotuksen aineiston sekä Tiken tilastoimien maatilojen rakennetietojen avulla. MYTT:n viimeisimmät tulokset ovat vuodelta 2004, jolloin luonnollisten henkilöiden tiloja koskeva otos oli runsas 6 700 tilaa, mikä edustaa 68 900 tilan perusjoukkoa. Yli 75 % maatilataloudesta tuloistaan saavien päätoimisimpien tilojen osuus kaikista luonnollisten henkilöiden tiloista on vähentynyt vuosina 1995–2004 noin 38 %:sta 30 %:iin. Vastaavasti osa-aikaisimpien tilojen osuus kaikista tiloista on kasvanut. Päätoimisimpien tilojen koko peltoalalla mitattuna on kasvanut vuosina 1995–2004 yli puolitoistakertaiseksi, mutta maataloustulo on kasvanut reaalisesti vain 12 % (vuosimuutosten summa). Maataloustulon osuus viljelijäpuolisoiden kokonaistuloista oli näillä tiloilla vuonna 2004 keskimäärin 82 %, metsätaloustulojen osuus 9 % ja muiden tulojen osuus 9 %. Päätoimitilojen kokonaistulot ovat kasvaneet vuosina 1995–2004 reaalisesti yhteensä 12 % ja ne olivat vuonna 2004 nimellisesti 36 600 €/tila ja 22 300 €/henkilö. Myös tilaryhmässä, jossa maatilatalouden tulo-osuus on 50–75 %, maatalouden tulokehitys on ollut hyvin samantyyppinen kuin päätoimisimmilla tiloilla. Osa-aikaisimmissa kahdessa tilaryhmässä, joissa maa- ja metsätalouden tulojen osuus viljelijäpuolisoiden kokonaistuloista on alle 25 % tai 25–50 %, maataloustulon osuus viljelijäpuolisoiden kokonaistuloista oli vain 6 % ja seuraavaksi osa-aikaisimmassa tilaryhmässä 30 % kokonaistuloista. Palkkatuloilla on näillä tiloilla suuri merkitys, sillä ensin mainitussa osa-aikatilojen ryhmässä ne muodostivat 56 % ja seuraavassa noin 37 % kokonaistuloista. Vuosina 1995–2004 kokonaistulot ovat kasvaneet osa-aikaisimmassa neljänneksessä tiloista yhteensä 28 %, mikä on keskimäärin 3,1 % vuodessa ja seuraavaksi osa-aikaisimmassa tilaryhmässä yhteensä 19 % eli 2,1 % vuodessa. Koska maatalouden tulokehitys on ollut muita aloja heikompi, päätoimisimmat voimakkaasti maatalouteen investoineet viljelijät ovat vaarassa jäädä paitsioon yhteiskunnan muusta tulokehityksestä. Sitä vastoin osa-aikaisimmilla tiloilla viljelijä ja puoliso pääsevät osallisiksi muiden alojen positiiviseen tulokehitykseen. Maatalouden tulojen merkityksen vähenemisen myötä monet viljelijät ja vielä useammin heidän puolisonsa mieltävät itsensä työtehtäviensä ja tulojensa mukaan pikemminkin maaseudulla asuviksi eri toimialojen palkansaajiksi, toimihenkilöiksi tai muiden alojen yrittäjiksi kuin maatalouden harjoittajiksi.