This article is concerned with price and pricing in the context of finance led neoliberal reform. It considers the sentiment often encountered in accounts of such reform that price instability is the outcome of the retreat of the state from the regulation of price and its externalization in the competitive play of the market. Drawing on the case of contemporary Finland, and especially a major round of government reform, we show how unstable prices are anchored in a set of coordinating mechanisms that form part of the infrastructure of a reorganizing state. We elaborate, then, a state infrastructure for the coordination of price instability and do so for the price and pricing of labour. This infrastructure is, however, not one that is coherent, centralized or integrated, but is dispersed and disintegrated and operates on multiple scales.

Joulun alla 2017 Helsingin Sanomat (HS) julkaisi vuodettuihin salaisiin asiakirjoihin pohjautuneen jutun Puolustusvoimien Viestikoekeskuksen harjoittamasta tiedustelusta. Laura Halmisen ja Tuomo Pietiläisen kirjoittama juttu nostatti kiihkeän keskustelun julkisuudessa. Se keräsi satoja kommentteja Helsingin Sanomien verkkolehdessä ja oli muutaman päivän ajan Suomen keskustelluin aihe Twitterissä. Tässä artikkelissa analysoidaan uutiskommenteista ja sosiaalisesta mediasta kerättyä aineistoa. Sisällön erittelystä käy ilmi, että HS sai verkossa enimmäkseen kylmää kyytiä. Enemmistö kommentoijista kritisoi lehteä jutun julkaisemisesta. Jyrkimpien kannanottojen mukaan toimittajat vaaransivat kansallisen turvallisuuden ja syyllistyivät maanpetokseen. Huomattavan harva kantaa ottaneista asettui julkisesti puolustamaan tietojen julkaisemista. Artikkelia varten tehdyssä diskurssianalyysissä kannanottojen erot palautuvat yhtäältä yhteiskunnallisiin puhuja-asemiin politiikan verkostoissa sekä toisaalta erilaisiin käsityksiin turvallisuuden ja yksilönvapauksien asemasta demokratiassa. Tietovuotoa koskevan keskustelun analyysi antaa vihjeitä siitä, miten valtion ja median suhteet rakentuvat hybridin mediajärjestelmän oloissa.

Given that most social scientists and cultural analysts study society and social change in one way or another, how conscious are we of the conceptual metaphors that inform the foundations of our work? This chapter directs the analytical gaze to the conceptual metaphors that social scientists and cultural analysts apply—in a largely unconscious manner—when discussing social and cultural phenomena in terms of social structure and social change. The methodological exploration begins from a conceptual-historical perspective, with Skinner’s work as a historian of political science. He found the meaning of a concept to reside in its usage. I compare the Skinnerian method of contextual analysis, which factors in the history of concepts, with the metaphorical method employed by historians of sociological thought such as Richard Harvey Brown. The discussion below addresses the fundamental shift in the imagery of social structure and social change in analysis that brings out the political aspect of conceptual metaphors with reference to how they form and take shape in academic debate, in both theory and practice. Such contextual understanding furnishes tools for a critical examination of the conceptual metaphors in their intellectual, political, and material contexts.

A case study of both public and non-public debate on civil and military intelligence laws in Finland examined policy documents, news coverage, and interviews with key elite stakeholders to reveal various political and media actors’ connections with the banalisation of communications surveillance. The analysis suggests that debate on Finnish intelligence legislation has been conditioned by governmentalities that have anchored communications surveillance as (1) control of the population for preventing or limiting hybrid threats, (2) care in legitimating trust in the authorities and their oversight, and (3) authorities’ empowerment in control over confidential communication and freedom of the press. Empirical analysis shed light also on how new surveillance powers become difficult to challenge once policymakers and state authorities have obtained consent for communications surveillance. Once banalised in policymaking and mediated debate on civil and military intelligence, that surveillance becomes a commonplace, taken-for-granted, banal aspect of everyday life.

Tapaustutkimus käsittelee tietomurtoa, jonka seurauksena psykoterapiakeskus Vastaamon asiakkaiden potilas- ja henkilötietoja vuodettiin verkon pimeimpiin syövereihin syksyllä 2020. Julkisen keskustelun symptomaattinen luenta osoittaa, kuinka Vastaamon tapaus nivoutuu osaksi sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinoitumista, alustataloutta sekä valvontakapitalismia, jonka eräs merkittävin ongelma on luottamuksellisia tietoja keräävien yritysten puutteellinen sääntely. Toisin kuin julkisuudessa on esitetty, kyseessä ei ole vain yksittäinen tietomurto. Artikkeli käsittelee Vastaamon tapausta laajemmin varoittavana esimerkkinä potilas- ja henkilötietojen keräämiseen, arkistointiin ja hallinnointiin liittyvästä yhteiskunnallisesta ongelmasta. Uusliberaalien poliittisten uudistusten, datafikaation ja valvontakapitalismin sekä alustatalouden toimijoiden muovaama informaatioinfrastruktuuri on tehnyt potilastietosuojasta aiempaa haavoittuvampaa. Nykyiset poliittiset uudistukset tietomurtojen ehkäisemiseksi ovat koskeneet lähinnä kyberturvallisuutta ja tietosuojaa parantavia keinoja, kuten potilas- ja henkilötietojen valtakunnallista keskittämistä ja potilastietojärjestelmien järeämpää auditointia. Artikkelissa esitetään, että teknologisten ratkaisujen lisäksi tarvittaisiin syvempää kriittistä ymmärrystä ja yhteiskunnallista keskustelua potilas- ja henkilötietojen keräämisestä, arkistoinnista ja hallinnoinnista, jota olisi syytä valvoa aiempaa tehokkaammin yhteiskunnallisen sääntelyn purkamisen sijasta.