This article examines, with the help of document analysis, how cooperation between home and school is presented in the Finnish National Core Curriculum for Basic Education 2014, which was implemented in autumn 2016. It was found that references to home-school cooperation comprise four themes: cooperation based on values, cooperation as a cultural meeting-point, cooperation to prepare for the future and support through cooperation. The precise guidance provided by the Curriculum on cooperation concentrates on actions performed at the individual level, which in turn steers the focus of cooperation towards the individual. Questions of communality are avoided, and the school as an institution is assumed to have endless resources to act. The multiple faces of cooperation between home and school and the effects and possibilities at the individual and community levels should be discussed more versatilely.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien puhetta kodin ja koulun yhteistyöstä ja sitä, millaisia merkityksiä yhteistyölle muodostuu opettajien puheissa. Teemahaastatteluna toteutetussa tutkimuksessa haastateltiin kaikkiaan 13 opettajaa kahdelta eri paikkakunnalta. Opettajien puheista tunnistettiin aineistolähtöisessä analyysissä kolme eri puheen aluetta: puheet yhteistyötoimista, perheestä ja yhteistyön taidoista. Puhealueittainen tarkastelu osoitti, että opettajien puheet yhteistyöstä erosivat toisistaan ja että puheista oli tunnistettavissa erilaisia toimintarooleja. Toimintarooleissa kodin ja koulun yhteistyö sai merkityksen joko velvollisuutena, kodille tarjottuna mahdollisuutena tai ymmärryksen etsimisenä. Yhteisen ymmärryksen etsiminen tunnistettiin kodin ja koulun yhteistyön tavoitetasoksi. Tämän saavuttaminen edellytti opettajalta omien tulkintarakenteiden tunnistamista, uudelleen arvioimista ja muokkaamista sekä kriittistä itsereflektiota.

Kouluissamme siirryttiin keväällä 2020 lyhyellä ennakkovalmistautumisella etäopetukseen koronapandemian vuoksi. Samaan aikaan asetettiin rajoituksia myös harrastustoiminnan ja yleisötilaisuuksien järjestämiselle sekä suljettiin julkisia tiloja. Nuorten arki muuttui keväällä äkillisesti ja arvaamattomasti. Tutkimuksessa tarkastellaan ala- ja yläkoulun oppilaiden sekä lukion opiskelijoiden poikkeusolojen aikaista hyvinvointia unen, ruokailun, liikunnan, vuorovaikutuksen, osallisuuden, yksinäisyyden ja kiusaamisen näkökulmista. Lisäksi selvitetään, miten nämä tekijät olivat yhteydessä heidän hyvinvointinsa muutokseen etäjakson aikana. Empiirisenä aineistona käytetään kevään ja kesän 2020 aikana oppilailta (n=970; peruskoululaiset ja lukiolaiset) kyselyjen avulla kerättyä tietoa. Tutkimustulosten perusteella etäjakson aikana tapahtui oppilaiden hyvinvoinnin eri osa-alueilla yleisemmin kielteisiä kuin suotuisia muutoksia. Oppilaat nukkuivat keskimäärin enemmän ja kiusaamista ilmeni vähemmän kuin normaalin koulunkäynnin yhteydessä, mutta muissa hyvinvoinnin osatekijöissä muutos ei ollut suotuisaa. Noin kolmannes vastanneista oppilaista arvioi hyvinvointinsa heikentyneen etäopetuksen seurauksena. Monet hyvinvointia heikentäneet piirteet olivat yhteydessä toisiinsa ja kasautuivat samoille nuorille. Arjen rutiinit ja niiden hallinta auttavat hyvinvoinnin säilyttämisessä.      Asiasanat: etäopetus, hyvinvointi, pandemiat, nuoret *** Student well-being during distance learning during the COVID-19 emergency In the spring of 2020, people’s daily lives changed suddenly and unpredictably due to COVID-19. This study examines the well-being of primary and secondary school students during the state of emergency from the perspectives of sleep, eating habits, physical activity, interaction, inclusion, loneliness, and bullying. In addition, the study explores how these factors were related to changes in student well-being during the school lockdown. The empirical data were collected from students (n=970; primary and secondary school students) during spring and summer 2020 by means of questionnaires. The results show that during the distance-learning period, negative changes in different aspects of students’ well-being were more common than positive ones. Approximately one-third of the respondents estimated that their well-being had deteriorated as a result of distance. Many of the characteristics that had a negative impact on well-being were interlinked and clustered among the same young people. Keywords: distance learning, well-being, pandemic, youth