In the present study, we examine socio‐cultural and practical aspects of human papillomavirus vaccination (HPVV) through a multi‐sited study of framings. We ask how HPVV is framed in the daily lives of vaccination‐aged Finnish girls and in school nurses’ everyday work. We then mirror these framings against both each other and Finland's official vaccination campaign. Based on analysis of interviews with 24 nurses and 12 girls and the campaign materials, we argue first that the campaign frames vaccination as an individual, knowledge‐based decision reflecting the informed consent principle. Second, however, the vaccination is framed in the everyday lives of eligible girls through gendered social ties and as a gendered and cohort‐specific event pivoting around the needle prick. Third, HPVV is not primarily framed in the school nurses’ work as preparing the girls for the vaccination decision by sharing official information but through trust‐based social relationships with the girls and their parents. We conclude that, as the vaccination is not an issue of individually reflected and knowledge‐based decision‐making for the two interviewed key groups, the official Finnish HPVV campaign and the undergirding informed consent principle drift into problems in their practical implementation.

Tarkastelemme terveyssosiologisessa artikkelissamme sitä, miten HPV-rokote kehystyy suomalaisten rokoteikäisten tyttöjen arjessa ja kouluterveydenhoitajien työssä. Tutkimusaineistomme koostuu 21 kouluterveydenhoitajan ja 12 rokoteikäisen tytön teemahaastatteluista. Taustoittavana aineistona hyödynnämme virallisen Tyttöjen juttu -rokotekampanjan materiaaleja. Analyysimme rakentuu aineistolähtöisesti. Hyödynnämme sen taustana monipaikkaisen kehystymistutkimuksen tutkimustapaa ja tutkimustavassa keskeistä kehystymisen käsitettä. Tarkastelemme terveydenhoitajien ja tyttöjen rokotekehystymisiä tiedollisella, sosiaalisella ja sukupuolen ulottuvuudella. Peilaamme kehystymisiä myös toisiaan vasten ja paikannamme niiden väliltä sekä kitkoja että jatkuvuuksia. Rinnastamme kehystymisiä edelleen virallisen rokotekampanjan tietopainotteisiin rokotekehyksiin. Tuloksina esitämme, että HPV-rokote kehystyy rokoteikäisille tytöille ensisijaisesti sukupuolittuneena, heidän omaa ikäryhmäänsä koskettavana tapahtumana, jonka keskiössä on neulalla pistäminen. Tytöillä ei ole välttämättä halua, tarvetta tai resursseja rokotekampanjassa korostuvaan tiedolliseen pohdintaan ja tietoperustaiseen päätöksentekoon. He keskustelevat rokotteesta sosiaalisissa suhteissaan, mutta varsinaisessa päätöksenteossa korostuu erityisesti äidin mielipide. Kouluterveydenhoitajille rokote kehystyy puolestaan osana käytännöllistä, kouluissa tehtävää terveystyötä. Terveydenhoitajat pohtivat lisäksi tyttöjen kypsyyttä rokotemekanismin ymmärtämiseen ja itsenäisen rokottamispäätöksen tekemiseen. Johtopäätöksenä nostamme esille kehystymisten välisen kitkan. Tyttöjen ja terveydenhoitajien rokotekehystymiset eivät asetu suoraan järkevää yksilöllistä päätöksentekoa painottavaan kampanjakehykseen, mikä haastaa terveystieteellistä lähtökohtaa tietoperustaisesta suostumuksesta. Kouluterveydenhoitajat käsittelevät kitkaa käytännön työssään. He välittävät virallisen rokotekampanjan tietopohjaista kehystä ja tyttöjen omia rokotekehystymisiä. Tiedon jakamisen sijasta keskeistä on saavuttaa rokottamisrutiini kiireisen arjen keskellä ja säilyttää luottamuksellinen suhde tyttöihin ja heidän vanhempiinsa.