The article studies intersectionality in Finnish research on adult education. Specifically, we investigate the kinds of discussions on differences and their relations that are going on in such research. To this end we seek to identify intersectional approaches in the articles published in the journal Aikuiskasvatus between 2010 and 2016, a period marked by an increase in multiculturalism and social division as well as in gendered and sexual diversity in Finnish society. We understand intersectional differences as performative processes, not stable essences. Our study indicates that only few articles analysed intersectional differences explicitly. Implicitly recognised differences were mostly seen as givens. Categories such as ethnicity and race were found to be lacking in the data, but age, gender, social class, education, occupation and learning difficulties were discussed.

This is a self-archived version of an original article. This version usually differs somewhat from the publisher's final version, if the self-archived version is the accepted author manuscript.

Aikuiskasvatuksen tutkimusseuran juhlavuoden innoittamana vietettiin Lapin maakuntakirjastolla seuran 70. juhlavuotta tieteen ja taiteen voimin 18.9.2010.

Kirjoittajan tutkimuksellisen kiinnostuksen kohteena on Lapissa naisille suunnattujen yrittäjyyshankkeiden yhteydessä toteutettava aikuiskoulutus. Artikkelissa tarkastellaan yrittäjyyden sukupuolta sekä yrittäjyys- ja aikuiskasvatusta koskevaa tutkimusta lukemalla kutakin teemaa koskevia määrittelyjä, suuntauksia ja ajallisia jäsennyksiä. Kirjoittaja problematisoi yrittäjyyskäsitettä sekä sukupuolen tutkimuksen että yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta.

Artikkeli perustuu kirjoittajan tekemään tutkimukseen, missä hän kokosi elämänkertahaastatteluin koulutuskertomuksia sekä lapsuuden- ja nuoruudenaikaisista koulunkäynnistä että aikuisopiskelusta. Tutkimukseen osallistui kymmenen maaseudun pienissä kylissä elävää, 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa syntynyttä lappilaista naista. Tutkimuksessaan kirjoittaja jäljitti valtautumisen ideaa ja prosessia, missä hän ymmärtää valtautumisella emansipoitumista sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. Kirjoittaja jäsentää naisten aikuiskoulutuskokemukset kolmeen valtautumisen mahdollistamaan piirteeseen: 1. myönteiseen vuorovaikutukseen opiskelija-opettaja suhteessa, 2. kokemuksien jakamiseen ja opiskelijaryhmän tukeen sekä 3. uuden suhteen luomiseen omaan itseen ja oppimiseen.