Massakulttuurikeskustelu ja suomalainen taidemusiikki 1963-66 1 1960-luvun alussa suomalaisessa kulttuurielämässä elettiin murroskautta Suomen ollessa kulttuurisesti integroitumassa nopeassa tahdissa kohti Eurooppaa ja Yhdysvaltoja joukkotiedotusvälineiden kehittymisen ansiosta. Kun siihen saakka kulttuurivaikutteet oli omaksuttu pääasiassa keski-eurooppalaisesta kulttuurista ja sen kautta, avautuivat ovet nyt hyvin nopeasti anglo-amerikkalaiselle populaarikulttuurille. Tärkeäksi maailmankuvan muokkaajaksi nousi televisio, joka alkoi kuulua yhä useamman kotitalouden varustukseen. Televisio toi lähemmäksi kansainväliset sodat ja konfliktit ja tarjosi runsaasti pääasiassa amerikkalaisia ajanvieteohjelmia, joita hankittiin niiden alhaisten yksikkökustannusten vuoksi. Ansiotason nousun myötä myös sarjakuvien, kioskikirjallisuuden sekä koti-ja ulkomaisten populaarimusiikkilevyjen myynti kasvoi. (Jalonen 1985: 180-181) Näitä viihteen muotoja alettiin kutsua nyt yhä tietoisemmin massakulttuuriksi. Käsitteeseen liittyi selkeä kielteinen arvovaraus. Massakulttuurin nähtiin olevan niin yksinkertaista, passivoivaa , kaavamaista kuin todellisuutta vääristävääkin. Keskeinen kritiikin aihe oli lisäksi kaupallisuus, jonka erityisesti nähtiin alentavan näiden tuotteiden arvoa. (vrt.

No abstract