National and regional trends in equity within specialised health care in Finland in 2002–2010

Manderbacka, Kristiina; Järvelin, Jutta; Arffman, Martti; Rättö, Hanna; Häkkinen, Unto; Keskimäki, Ilmo

doi:10.1177/1403494815585615

Cited by 4 publications

(5 citation statements)

References 15 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Even if equity is an important goal of health care, research indicates that health care systems do not deliver health services equitably and that socio-economic differences in both health and health care use may even be increasing [1]. During recent years increasing social differences and inequalities in health have been identified in the Nordic countries [30], and there is evidence of declining support for the unconditional Nordic welfare state, including a “welfare state fatigue” [31].…”

Section: Discussionmentioning

confidence: 99%

“…Equity in health and equal access to health care are widely acknowledged goals of health policy in most industrialised countries [1]. It is one of the key principles of the Ottawa Charter and should be achieved by means of actions aimed at reducing differences and ensuring equal opportunities for people to achieve their fullest health potential [2,3].…”

Section: Introductionmentioning

confidence: 99%

See 1 more Smart Citation

Social justice, access and quality of healthcare in an age of austerity: users’ perspective from rural Iceland

Gústafsdóttir

Fenger

Halldórsdóttir

et al. 2017

International Journal of Circumpolar Health

View full text Add to dashboard Cite

Iceland is sparsely populated but social justice and equity has been emphasised within healthcare. The aim of the study is to examine healthcare services in Fjallabyggð, in rural northern Iceland, from users’ perspective and evaluate social justice, access and quality of healthcare in an age of austerity. Mixed-method approach with transformative design was used. First, data were collected with questionnaires (response rate of 53% [N=732] in 2009 and 30% [N=415] in 2012), and analysed statistically, followed by 10 interviews with healthcare users (2009 and 2014). The results were integrated and interpreted within Bronfenbrenner’s Ecological Model. There was significantly less satisfaction with accessibility and variety of healthcare services in 2012 after services downsizing. Solid primary healthcare, good local elderly care, some freedom in healthcare choice and reliable emergency services were considered fundamental for life in a rural area. Equal access to healthcare is part of a fundamental human right. In times of economic downturn, people in rural areas, who are already vulnerable, may become even more vulnerable and disadvantaged, seriously threatening social justice and equity. With severe cutbacks in vitally important healthcare services people may eventually choose to self-migrate.

show abstract

Section: Discussionmentioning

confidence: 99%

Section: Introductionmentioning

confidence: 99%

Social justice, access and quality of healthcare in an age of austerity: users’ perspective from rural Iceland

Gústafsdóttir

Fenger

Halldórsdóttir

et al. 2017

International Journal of Circumpolar Health

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Þetta er meginatriði í stjórnun heilbrigðismála, mannréttindi og hluti af grunn forsendum góðrar lýðheilsu (Starfield 2000). Jafn aðgangur að heilbrigðisþjónustu er viðurkenndur sem eitt helsta markmið heilsugaeslu (Manderbacka, Jutta, Martt, Hanna, Unto & Ilmo 2015). Það er enn fremur ein meginreglan í Ottawasáttmálanum (World Health Organization 1986) þar sem maelst er til aðgerða er miða að því að draga úr mis mun og tryggja jafna möguleika fólks til að ná sem bestri heilsu (Povlsen, Borup & Fosse 2011).…”

Section: Einkarekstur Eða Ríkisrekstur Heilsugaesluunclassified

Einkarekstur eða ríkisrekstur í heilsugæslu: Samanburður á kostnaði og ánægju með þjónustu

Sigurðsson¹,

Gestsdóttir²,

Halldórsdóttir³

et al. 2018

irpa

View full text Add to dashboard Cite

The organization of health care is one of the most complex present day challenges. Like other countries that run socialized health care systems, Icelanders face the question of the role of private enterprise in health care. The objective of this study was two-fold: to compare the cost of 17 private and state-run health care centers in the metropolitan area, and to compare consumer satisfaction related to these. At the beginning of Icelandic settlement, there were statutory laws decreeing that community services should be provided for those in need. By the Health Care Act in 1973, the Icelandic health care system fell under the Nordic welfare society with equal access and a tight safety net. The results show that the private health care centers had a low cost per work unit, but not the lowest. Four to seven state run health care centers had less expenditure per patient than the private centers. The cost of each doctor’s position was highest in one of the private clinics. Patient satisfaction surveys showed that there is no difference in the quality of services between these two different operating modes. A conclusion can be drawn from this study that it is not clear whether private health care improves the use of public funds or increases the quality of services.

show abstract

“…Tuloviidennesten välinen ero oli pienempi sisätautiosastoilla kuin kirurgisilla osastoilla (18). Erään kotimaisen tutkimuksen mukaan pienituloiset käyttivät ikä-ja sukupuolivakioituna suhteellisesti muita tuloryhmiä enemmän somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitoa (19).…”

Section: Toimeentulotuen Asiakkuus Ja Terveyspalvelujen Käyttöunclassified

“…Ilman tarvevakiointia tutkittu tuloryhmien välinen ero erikoissairaanhoidon toimenpiteiden yleisyydessä on kaventunut tai säilynyt ennallaan viime vuosina ja vaihtelee toimenpiteittäin (23,25). Vuodeosastohoitoa pienituloiset käyttävät hyvä-tuloisia enemmän (19). Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, eroaako toimeentulotuen asiakkaiden julkisten terveyspalvelujen käyttö muun väestön palvelujen käytöstä.…”

Section: Tutkimusongelmatunclassified

Toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö Helsingissä vuonna 2014

Nyman¹,

Arffman²,

Keskimäki³

2017

SLA

View full text Add to dashboard Cite

Huonossa sosioekonomisessa asemassa olevat sairastavat muita enemmän ja heillä on tyydyttymätöntä terveyspalvelujen tarvetta, vaikka he käyttävät runsaasti perusterveydenhuollonpalveluja (1). Hyvin toimeentulevat käyttävät tutkimusten mukaan erikoislääkäripalveluja yleisemmin kuin alemmat tuloryhmät (20, 21). Helsinkiläisten toimeentulotukiasiakkaidenperusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käyttöä ei ole tutkittu. Tässä tutkimuksessa helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden (N=38 434) sosiaali- ja terveysviraston taiHelsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) erikoissairaanhoidon vuoden 2014 käynti- ja hoitojaksotietoja verrattiin muiden helsinkiläisten (N=401 231) käynti- ja hoitojaksotietoihin ja toimeentulotuen asiakkuuden yhteyttä terveyspalvelujen käynteihin ja hoitojaksoihin analysoitiin käyttäen menetelmänä logistista regressioanalyysia ja Poisson-regressioanalyysia. Tulosten mukaan terveyspalveluja käyttäneillä toimeentulotuen asiakkailla oli ikävakioituna selvästi todennäköisemmin diagnosoitu sairaus sekä hampaiden reikiintymistä ja kiinnityskudosten sairauksia kuin niillä, jotka eivät olleet toimeentulotuen asiakkaita. Toimeentulotuen asiakkuus oli voimakkaasti yhteydessä lisääntyneisiin päihde- ja mielenterveyskäynteihin ja -hoitojaksoihin, perusterveydenhuollon käynteihin ja päivystysvastaanottokäynteihin sekä perusterveydenhuollon ja päivystyksen akuuttihoitojaksoihin. Sen sijaan toimeentulotuen asiakkuuden yhteys erikoislääkäritutkimuksiin ja suun terveydenhuollon käynteihin oli heikompi ja osassa erikoislääkäritutkimuksia toimeentulotuen asiakkaan käynti oli suhteellisesti epätodennäköisempi kuin niiden, jotka eivät olleet toimeentulotuen asiakkaita. Toimeentulotuen asiakkuus oli heikommin yhteydessä HUS:n käynteihin kuin sosiaali- ja terveysviraston perusterveydenhuollon käynteihin. Toimeentulotuen asiakkuus selitti miehillä käyntejä HUS:ssa vammojen ja myrkytysten, hermoston sairauksien ja infektioiden vuoksi ja naisilla sisäerityselinten ja ruoansulatuselinten sairauksien sekä infektioiden vuoksi. Toimeentulotuen asiakkuus selitti HUS:n hoitojaksoja sisäerityselinten, ihon ja ihonalaiskudoksen, hermoston ja hengityselinten sairauksien vuoksi.

show abstract

National and regional trends in equity within specialised health care in Finland in 2002–2010

Cited by 4 publications

References 15 publications

Social justice, access and quality of healthcare in an age of austerity: users’ perspective from rural Iceland

Social justice, access and quality of healthcare in an age of austerity: users’ perspective from rural Iceland

Einkarekstur eða ríkisrekstur í heilsugæslu: Samanburður á kostnaði og ánægju með þjónustu

Toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö Helsingissä vuonna 2014

Contact Info

Product

Resources

About