Vironkielisen tekstin ymmärtäminen suomen kielen pohjalta

Abstract

Tiivistelmä. Lähtö-ja kohdekielen samankaltaisuuden vaikutusta oppimiseen on paljon tutkittu. Lisätietoa kaivataan kuitenkin siitä, miten vastaavuuksista hyödytään ilman systemaattista opetusta. Esimerkiksi virolaisten ja suomalaisten keskinäisissä arkikeskusteluissa kunkin osallistujan on mahdollista käyttää omaa äidin-kieltään, josta toinen onnistuu poimimaan yhteisiä elementtejä. Tällainen reseptiivinen monikielisyys kytkeytyy myös tekstien maailmaan: sukukielten toisiaan muistuttavien sanojen tiedetään auttavan luetun ymmärtämistä. Artikkelissa on tarkoitus selvittää, mitä sanoja suomalainen tunnistaa koherentista vironkielisestä tekstistä, onko samankaltaisuus ratkaisevassa asemassa vai tarjoutuuko muitakin selityksiä. Käännöstestin tuloksista tehtyjen havaintojen tukena ovat informanttien omat kuvaukset ymmär-tämisen edellytyksistä.Odotuksenmukaisesti helpoimmin löydetään merkitykset kirjoitusasultaan likeisille vastineille, joita haetaan paitsi nyky kielestä myös vanhahtavista sanoista tai yhteisistä lainasanoista. Aina edes samankaltaisuus ei riitä, jos koteksti ei tue tutuksi toteamista. Kiinnostavaa on se, että mikäli tekstistä kyetään rakentamaan yhtenäi-nen ja mielekäs -ei välttämättä kirjoittajan tarkoittama -jakso, jopa ilmiselvältä vaikuttava sukulaissana poistetaan tai käännetään 'väärin' . Tuloksia arvioitaessa on siis muistettava 'maallikkokääntä-

Livvinkarjalan ymmärtämisen strategioita

“…Itämerensuomalaisessa kieliperheessä reseptiivistä monikielisyyttä on tähän mennessä tutkittu etenkin suurimpien itämeren suomalaisten kielten eli suomen ja viron välillä (esim. Kaivapalu 2005;Kaivapalu & Muikku-Werner 2010;Muikku-Werner 2013;Härmävaara 2013Härmävaara , 2014Tuomainen 2017). Viime vuosina tutkimusta on kuitenkin ulotettu myös suomen ja karjalan varieteettien välille: Alekseeva (2016) on pro gradu -tutkielmassaan tutkinut suomen ja vienankarjalan välistä ymmärrettävyyttä, ja Muikku-Werner ja Riionheimo (2018) ovat suunnanneet huomion livvinkarjalalaan.…”

Livvinkarjalaisen tekstin ymmärtäminen suomen pohjalta

“…Aiemmat tutkimukset (Kaivapalu 2005;Kaivapalu & Muikku-Werner 2010;Muikku-Werner 2013) osoittavat, että suomalaiset ja virolaiset kykenevät kääntämään sukukielistä tekstiä äidinkielensä pohjalta melko hyvin. Nimenomaan sanaston samankaltaisuus edistää prosessointia: osallistujat olettavat sukukielen muistuttavan heidän äidinkieltään ja päättelevät sanojen merkityksiä äidinkielensä perusteella (Kaivapalu & Muikku-Werner 2010: 73).…”

“…Kokonaisuudessaan livvinkarjalan käännöstestin vastausten analyysi osoittaa, että opiskelijat ovat käyttäneet hyvin pitkälti samoja päättelystrategioita, jotka ovat nousseet esiin tutkittaessa suomen ja viron (esim. Kaivapalu & Muikku-Werner 2010;Muikku-Werner 2013; tai vienankarjalan ja suomen (Alekseeva 2016) välistä ymmärrettävyyttä. Tämä on luonnollisesti odotuksenmukaista, kun on kyse saman kieliperheen eli itämerensuomalaisten kielten välisestä samankaltaisuudesta.…”

Understanding Estonian phraseological units on the basis of Finnish: Contributing and misleading factors

“…Based on that observation, common lexicon has been a central starting point in studying mutual intelligibility of Finnish and languages closely related to it. Previous studies on comprehension of Estonian on the basis of Finnish (Kaivapalu 2005;Kaivapalu & Muikku-Werner 2010;Muikku-Werner 2013) have shown that the participants in translation tests utilize external resemblance of vocabulary between these two languages, and are often able to understand central parts of the text (for an overview of RM research concerning Estonian and Finnish, see Härmävaara & Gooskens 2019: 16-19).…”