Who generated the loopholes? A case study of corporate tax advisors’ regulatory capture over anti-tax avoidance legislation in Finland

Abstract

Recently welfare economists and international political economy scholars have increasingly discussed how the corporations seek profits by corroding policies that tackle tax avoidance and undermine public interest. This article contributes to these discussions on so-called regulatory captures in the global wealth chains by providing a comprehensive case study on anti-tax avoidance legislative processes in Finland. The author analyzes the statements that various stakeholders provided during several phases of enacting the interest deduction limitation rule that targets so-called thin capitalization arrangements. Because of this specific research material, the author is able to undertake a nuanced analysis in describing how and whose statements made the difference from the draft version of legislation to the final wording of the law. The evidence suggests corporate interest groups and tax advisory firms influenced the content of the rule as notable tax base eroding loopholes have been included in the Finnish anti-tax avoidance rule. The author also assesses remedies of regulatory captures.

Lobbaus ja verosääntely

“…Veropolitiikka on keskeinen politiikan alue, joka on kuitenkin tyypillisesti jäänyt politiikan tutkimuksen katveeseen. Alan akateeminen tutkimus on viime aikoina laajentunut (Finér 2022;Raitasuo 2022;Raitasuo ja Ylönen 2022;Ylönen ym. 2020).…”

“…Monimutkaisena kokonaisuutena verosääntely on altista elinkeinoelämän eturyhmävaikuttamiselle. Sen hallitseminen edellyttää syvällistä juridista ja taloustieteellistä erikoistumista (Finér 2022). 1 Viime vuosina lobbaus on noussut voimallisesti suomalaiseen julkiseen keskusteluun samalla, kun akateeminen tutkimus lobbauksesta on kasvanut.…”

“…Alasysteemiin kuuluvat poliittiset puolueet, valtiovarainministeriön keskeiset virkamiehet ja vero-lainsäädännön toimeenpanosta vastaava verohallinto. Lisäksi mukana on edunvalvontajärjestöjä, kuten Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät, Perheyritysten liitto, Veronmaksajien keskusliitto ja kansalaisjärjestö Finnwatch (Niskakangas 2011;Blom 2018;Finér 2022). Osaa politiikan alasysteemien toimijoista ajaa tietty yhteiskuntapoliittinen näkemys.…”

“…Kotimainen lobbaustutkimus (Jaatinen 2003;Finér 2022;Ylönen ym. 2020) on esittänyt lobbauksen olevan tehokkainta politiikkaprosessin alkuvaiheessa -näin kävi nytkin.…”