Yläkoulun S2-oppilaiden transitiivi-ilmausten käyttö Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoilla

Abstract

Tiivistelmä. Artikkelissa tarkastelen, miten transitiivi-ilmausten käyttö kehittyy yläkouluikäisten suomi toisena kielenä -oppilaiden Eurooppalaisen viitekehyksen (2003) taitotasoille arvioiduissa kirjoitelmissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten nuoret kirjoittajat käyttävät yleistä ja monikäyttöistä ilmaustyyppiä, transitiivikonstruktiota, oppijansuomessa ja miten konstruktion toteutumat muuttuvat ja varioivat kielitaidon kehittyessä. Tutkimusaineisto koostuu Jyväskylän yliopiston Ce ing-hankkeessa 7.-9.-luokkalaisilta S2-oppilailta kerätyistä kirjoitelmista, joita analysoin transitiivi-ilmausten taajuuden ja tarkkuuden kannalta. Laadullisen tarkastelun lähtökohtana on käyttöpohjainen konstruktiokielioppi ja erityisesti se, millaisissa argumenttiympäris-töissä oppijat transitiivi-ilmauksia käyttävät. Tulosten mukaan transitiivi konstruktiota käytetään kirjoitelmissa melko tasaisesti eri taito tasoilla. Toteutumien määrä kuitenkin vaihtelee tehtävittäin: epämuodollisissa viesteissä ilmauksia on vähiten, mielipiteissä ja muodollisissa viesteissä taas selvästi enemmän. Ilmaukset tarkentuvat tasaisesti taitotasolta toiselle, ja 80 %:n tarkkuus saavutetaan B1-tasolla. A1-tasolla ilmaukset ovat argumenttirakenteeltaan usein vielä melko yksinkertaisia, mutta etenkin asettamis-, siirtä-mis-, antamis-ja ottamiskonstruktioita oppijat pyrkivät jo käyt-tämään. A2-tasolta eteenpäin argumenttirakennekonstruktioiden

Measuring syntactic complexity in learner Finnish

“…The measures also indicate different patterns of development in the two age groups: in the adult learner data, the statistically significant differences are typically found when levels A1 and A2 are compared to the higher proficiency levels, whereas in the adolescent learner data, the differences are between level A1 and the other proficiency levels. Similar differences between adult and adolescent learners have been found in the use of existential sentences (Kajander, 2013), indirect references (Seilonen, 2013), and transitive constructions (Reiman, 2014) in the same data.…”

“…The formal messages also seem to show statistically significant differences between more proficiency levels than do the other two task types. Differences between the task types in the CEFLING corpus have also been found by Seilonen (2013), Kajander (2013), and Reiman (2014).…”

“…The development of linguistic features in relation to an increase in proficiency from one CEFR level to the next in written learner Finnish has been studied using the CEFLING project data, from which the data of the current study are also drawn. Seilonen (2013) studied the use of indirect references, Kajander (2013) the use of existential sentences, and Reiman (2011aReiman ( , 2011bReiman ( , 2014 transitive constructions. All of these linguistic features showed growth in frequency, variation and accuracy across proficiency levels.…”

“…The results indicate that there is a leap in frequency between levels A2 and B1 in the adult learner data, whereas in the adolescent learner data a similar difference can already be found between levels A1 and A2. (Kajander, 2013;Reiman, 2014;Seilonen, 2013. ) To test the usability of the frequently used quantitative measures in written learner Finnish, the following seven measures were selected t o tap the different dimensions of syntactic complexity (Table 1).…”

“…For the analysis, the L2 texts were organised according to the CEFR level. The two age groups of L2 learners, adult and adolescent learners, were studied separately, because earlier studies (Kajander, 2013;Reiman, 2014;Seilonen, 2013) using the same data have shown developmental differences between adult and adolescent learners. To control for task or genre effect (see e.g.…”