Sammanfattning: Nästankärlek är en central kristen princip. I artikeln analyseras med ett diskursivt grepp hur begreppet nästankärlek tillämpades i Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland i två aktuella diskussionsämnen – asylsökanden och samkönade kyrkliga vigslar. Betraktelseperioden omfattar åren 2015–2017 och grundar sig på biskoparnas uttalanden. Analysen visar att nästankärleken fick olika betydelser och dimensioner. I talet om asylsökanden ses nästankärleken som ett självklart och förpliktande handlingsunderlag. Också i anknytning till samkönat äktenskap var begreppet en central utgångspunkt. Men dess praktiska innebörd blev oklar då den tilldelades en sekundär roll i förhållande till föreställningar om kyrkans lära och ordning. Sådana förskjutningar kan anses sätta koherensen i kyrkans tal och handling på prov.     Tiivistelmä: Lähimmäisenrakkaus puheessa ja käytännöissä. Piispat, sukupuolineutraali avioliitto ja turvapaikanhakijat. Lähimmäisenrakkaus on keskeinen kristillinen periaate. Artikkelissa tarkastelemme diskursiivisesta näkökulmasta miten lähimmäisenrakkautta sovellettiin Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kahden ajankohtaisen keskustelunaiheen – turvapaikanhakijoiden ja samaa sukupuolta olevien parien kirkollisen vihkimisen – yhteydessä. Artikkelin tarkastelujakso käsittää vuodet 2015–2017 ja se perustuu piispojen lausuntoihin. Analyysi osoittaa että lähimmäisenrakkaus sai erilaisia merkityksiä ja ulottuvuuksia. Turvapaikanhakijoista puhuttaessa lähimmäisenrakkautta sovellettiin itsestään selvänä ja velvoittavana lähtökohtana. Myös samaa sukupuolta olevien vihkimisen yhteydessä lähimmäisenrakkaus nähtiin keskeisenä lähtökohtana. Käytännössä siitä kuitenkin tuli toissijainen suhteessa käsityksiin kirkon opista ja järjestyksestä. Tämänkaltaisten siirtymien voidaan katsoa asettavan kirkon puhetavan ja toiminnan johdonmukaisuuden koetukselle.   Summary: Love for the neighbour in speech and practice. Bishops, same sex marriage and asylum seekers. Love for the neighbour is a central Christian doctrine. This article analyses how the concept of love for the neighbour has come to the fore in the Church of Finland in connection to two topical themes - the same sex marriage and asylum seekers. We focus on public statements by the bishops during 2015-2017. The article shows that the concept of love for the neighbour holds several meanings and dimensions to it. In connection to asylum seekers the concept is the evident basis for all actions. Also in the case of same sex marriage the concept is seen as a central point of departure. Yet many other perspectives, like that of the tradition and the dogmas of the Church seems to overrule the practical application of the concept. Such diversity in the use of the concept challenges the logics of the speech and practice of the Church.

This chapter addresses some relevant issues regarding religion and sexual and gender diversity in Finland. Starting from the notion of a postsecular condition and making use of three complementary lenses, the chapter first provides an overview of recent developments in both legislative equality and changing attitudes in Finland. Second, it provides additional depth with an interview study including professionals from organizations working with issues of relevance to sexual and gender minorities. The chapter identifies some remaining challenges in the nexus of religion and gender and/or sexual diversity in Finland, an aspect that is emphasized when the chapter finally turns to public discussions in the media where different positions and views tend to clash today. The discussion in this chapter exemplifies the need to critically account for recent changes in the religious landscape.

---------------

ABSTRACT"The biggest contradiction of my life" Affects, homosexuality, and Conservative Laestadianism Conservative Laestadianism, the biggest revivalist movement within the Evangelical Lutheran Church of Finland, is known for its strong heteronormativity and strict sexual ethics. This article examines how different affective practices produce homosexual subjectivity within the movement. The authors analyze autobiographical letters written by Conservative Laestadians that identify themselves as homosexuals by asking, for example, how the affects of shame, fear and disgust produce subjectivity both at the level of individual's soul-searching and at the level of family members' emotional ties. A close reading of the material shows that Conservative Laestadianism is not merely limiting sexuality. On the contrary, the limits of the movement, as well as the conditions of being accepted as part of it, are constantly being negotiated within Conservative Laestadianism. ABSTRAKTIArtikkeli käsittelee vanhoillislestadiolaista herätysliikettä, jonka seksuaalietiikkaa määrittelevät vahva konservativismi ja heteronormatiivisuus. Artikkelissa tarkastellaan vanhoillislestadiolaisiksi homoseksuaaleiksi itsensä identifioivien ihmisten omaelämäkerral-lisia kirjeitä kysyen, millaista homoseksuaalista subjektiutta erilaiset uskonyhteisön sisällä elävät affektiiviset rajanvedot ja käytänteet tuottavat. Kysymystä tarkastellaan sekä yksilön että perheen ja suvun lähisuhteiden tasolla: kuinka seksuaalinen subjektius rakentuu yksilön itseensä kohdistamissa pohdinnoissa? Entä kuinka perheen keskinäiset affektiiviset käytänteet mahdollistavat homoseksuaalina elämisen ja toimimisen? Artikkeli haastaa pohtimaan toisin näkemystä uskonnosta vain seksuaalisuutta rajoittavana voimana. Vaikka pintatasolla näyttää siltä, että vanhoillislestadiolainen yhteisö torjuu voimakkaasti homoseksuaalisuuden, aineistona olevien kirjeiden analyysi osoittaa, että yhteisön sisällä käydään jatkuvasti monimuotoisia affekteihin kytkeytyviä neuvotteluja esimerkiksi pyhän rajoista ja niistä ehdoista, joilla homoseksuaalisesti tunteva voi tulla osaksi yhteisöä.

Gender, Church, and Leadership: A Theological Study of Young Priests in Finland and Sweden This article explores how gender, views of pastoral work and views of ecclesiology interact among young priests in the Church of Sweden and the Evangelical Lutheran Church of Finland. Using a survey we develop a model used to discern if the young priests emphasize leadership or serving in their pastoral work. We then compare this model with their views on e.g. sex, gender and the Church. The article shows that sex has is a significant factor in how one tends to view pastoral work. Men tend to see pastoral work more as leadership, whereas women tend to emphasize serving others. At the same time, another factor – to what degree they are enculturated in church culture and tradition – plays a role in clarifying some patterns in the data. This factor, too, interacts with sex, but in some cases it has more explanatory power than sex. The article sheds light on a polarization in views among priest in both Finland and Sweden.