No abstract

Farms and rural areas have many specific valuable resources that can be used to create non-agricultural products and services. Most of the research regarding on-farm diversification has hitherto concentrated on business start-up or farm survival strategies. Resource allocation and also financial success have not been the primary focus of investigations as yet. In this study these specific topics were investigated i.e. resource allocation and also the financial success of diversified farms from a farm management perspective. The key question addressed in this dissertation, is how tangible and intangible resources of the diversified farm affect the financial success. This study’s theoretical ackground deals with resource-based theory, and also certain themes of the theory of learning organisation and other decision-making theories. Two datasets were utilised in this study. First, data were collected by postal survey in 2001 (n = 663). Second, data were collected in a follow-up survey in 2006 (n = 439). Data were analysed using multivariate data analyses and path analyses. The study results reveal that, diversified farms performed differently. Success and resources were linked. Professional and management skills affected other resources, and hence directly or indirectly influenced success per se. In the light of empirical analyses of this study, tangible and intangible resources owned by the diversified farm impacted on its financial success. The findings of this study underline the importance of skills and networks for entrepreneur(s). Practically speaking all respondents of this study used either agricultural resources for non-farm businesses or non-farm resources for agricultural enterprises. To share resources in this way was seen as a pragmatic opportunity recognised by farmers. One of the downsides of diversification might be the phenomenon of over-diversification, which can be defined as the situation in which a farm diversifies beyond its optimal limit. The empirical findings of this study reveal that capital and labour resource constrains did have adverse effects on financial success. The evidence indicates that farms that were capital and labour resource constrained in 2001 were still less profitable than their ‘no problems’ counterparts five years later.;

No abstract

Monialaisella maatilalla tarkoitetaan suomalaisessa viitekehyksessä maatilayritystä, jolla harjoitetaan maa- ja metsätalouden lisäksi myös muuta yritystoimintaa. Maatilayrittäjälle muun yritystoiminnan harjoittaminen on strateginen valinta, jossa hän hakee resurssien yhteiskäytöllä kilpailuetua.Monialaisia maatiloja on ollut aina, moni maamme kärkiyritys on saanut alkunsa maatilayrityksen sivuelinkeinona. 1990 -luvun puolessa välissä maatilayrittäjien kiinnostus muun yritystoiminnan aloittamiseen lisääntyi. Vuonna 2005 monialaisia maatiloja oli yli kolmannes maatilayrityksistä. Maatilayritysten määrän laskiessa myös monialaisten maatilojen määrä on vähentynyt viime vuosina, mutta niiden osuus on edelleen noin 30 % maatilayrityksistä.Maatalouden toimintaympäristön muuttuessa maatilayritysten määrä on laskenut nopeasti ja tilarakenne on polarisoitunut. Osa maatilayrittäjistä on kasvattanut yrityskokoa ja erikoistunut. Suurin osa maatilayrittäjistä on osa-aikaisia, jotka harjoittavat maataloutta palkkatyön tai muun yritystoiminnan ohessa. Merkittävä osa nykyisistä maatalousyrittäjistä on luopumassa maataloustuotannosta.Artikkelissa on tavoitteena tuottaa tietoa monialaisten maatilojen roolista eri ajan jaksoina ja niiden merkityksestä tulevaisuudessa. Aineistona käytetään Eurostatin ja Luken keräämää maatalouden rakennetutkimuksen tilastotietoa maatilayrityksissä harjoitettavasta muusta yritystoiminnasta ja vuosina 2001, 2006 ja 2012 kerättyä laajaa kyselyaineistoa monialaisilta maatiloilta.Toimintaympäristö on muuttumassa, jolloin esimerkiksi lähiruoan ja kestävän luontomatkailun kysyntä kasvaa. Muutos tuo uusia mahdollisuuksia maatilayrittäjille. Maatalouden rakennemuutoksen ja erikoistumisen myötä maatilayrittäjät tekevät entistä enemmän yhteistyötä ja urakointipalveluiden kysyntä kasvaa. Näin käy etenkin maidon ja sianlihan tuotannossa.Muutosta voimistaa maatilayrittäjien keskimäärin korkea ikä ja maatalouden kannattavuuden viimeaikainen heikkeneminen. Nämä muutokset vaikuttavat osaltaan monialaisten maatilojen määrään ja niiden kehittymisedellytyksiin. Tutkimuksissa on havaittu, että muun yritystoiminnan harjoittaminen maatilayrityksen yhteydessä on useimmiten tietoinen ja pitkäaikainen strategiavalinta. Toisaalta on nähtävissä, että osalla monialaisista maatiloista luovutaan maatalouden harjoittamisesta ja erikoistutaan johonkin muuhun yritystoimintaan. Näin käy, kun muu yritystoiminta kasvaa ja maatalous ei tuo enää kilpailuetua yrityskokonaisuuden kannalta. Näyttää siltä, että monialaisten maatilojen määrä vähenee, mutta niiden osuus maatilayrityksistä tuskin laskee kovinkaan paljon. Muun yritystoiminnan harjoittaminen maatalouden rinnalla tuo edelleenkin monille maatilayrittäjille mahdollisuuden luoda lisäarvoa maataloustuotteilleen, tehostaa resurssien käyttöä ja parantaa kannattavuutta.

Maatalouden toimintaympäristö muuttuu koko ajan. Maatalouden rakennemuutosten ja tukipolitiikanuudistusten vuoksi maatilojen määrän ennustetaan vähenevän voimakkaasti. Lisäksi toiminta keskittyyja tilakoko kasvaa Lapin läänin alueella.Yrittäjän ikä, tilan kannattavuuden lasku sekä tuotantovälineiden uusimisen tarve vaikuttavatyrittäjän mahdollisuuksiin tai halukkuuteen jatkaa maatilan toimintaa tai etsiä uusia tuotantovaihtoehtoja.Maataloudesta luopuvilla tiloilla on yleensä paljon sekä fyysisiä että henkisiä resursseja harjoittaauutta elinkeinotoimintaa. Tulevaisuuden ennakointiin ja eri tekijöiden yhteisvaikutusten arviointiin japäätöksentekoon yrittäjä kaipaa usein asiantuntijoiden tukea.Multimaaseutu hanke tukee maatiloja ja maaseutuyrityksiä selvittämällä tulevaisuuden toimintavaihtoehtojaja antamalla neuvoja uuden toiminnan käynnistämisessä. Neuvonnan ja tutkimuksen parissatyöskentelevät asiantuntijat muodostivat hankkeessa tiimejä, joissa tutkimustieto ja käytännönosaaminen palvelivat yritystoiminnan kehittämistä. Samalla luotiin yhteistyömallia, joissa asiantuntijajatutkimusorganisaatiot kytkettiin entistä tiiviimmin uusien toimialojen ja yritystoiminnan kehittämiseen.Tällaisessa tiimityöskentelymallissa voidaan tutkimustakin suunnata uusiin haasteisiin ja parantaasen vaikuttavuutta. Neuvonnan ja tutkimuksen räätälöimä toimintasuunnitelma on hyvä startti uuteenyrittäjyyteen.Hankkeen aikana on selvinnyt, että on tarkoituksenmukaista tehdä toimialaselvityksiä, jotka tukevathankkeen toteuttamista tuottamalla informaatiota ja antamalla välineitä kehittämistyöhön. Peltojabioenergiaselvityksen tavoitteena oli tutkia Lapissa menestyvien peltokasvien soveltuminen biokaasutuotannonraaka-aineeksi sekä biomassan että laadun osalta. Peltoenergiatutkimuksessa erilaistenkasvien tuottokykyä verrattiin ruokohelpeen. Lisäksi selvitettiin laajemmin bioenergian käyttömahdollisuuksia.Maaseutumatkailu on kehittyvä toimiala Lapissa. Matkailu liittyy lähes kahteen kolmasosaankäynnistyvistä yrityshankkeista. Selvityksen tavoitteena oli laatia toimintamalleja matkailupalveluidentuotantoon sekä osoittaa kannattavuuden edellytykset ja menestystekijät. Lisäksi selvitettiinemolehmätuotannon ja lihan jatkojalostuksen reunaehtoja ja toteuttamis- ja kannattavuusedellytyksiäkoko tuotantoketjussa. Toimialaselvitysten hyöty kohdistuu ensisijaisesti hankeyritysten kehittämiseen,mutta tieto on jatkossa hyödynnettävissä myös muiden maaseutuyritysten toiminnan kehittämisessä.