Our findings offer a basic characteristics pattern of the population on a GFD in mainland China. Nearly one-third of GFD followers found the diet challenging to be followed. We suggest that sufficient celiac disease and gluten-induced disorder education be conducted among healthcare practitioners. Early diagnosis of gluten-induced disorders and defining an Asian-adapted GFD, as well as an increase in public awareness, may help adherence to a strict GFD in China.

No abstract

and services partly in parallel with the symposium. Some 150 representatives from 25 countries took part in the symposium while more than 2,000 visited the fair. Gluten intolerance, or coeliac disease, is treated with a lifelong gluten-free diet. Individuals who are intolerant to gluten are therefore dependant on gluten-free foods and their production and safety in terms of gluten residues. This area of food science and technology has recently received increasing attention in accordance with the findings that gluten intolerance appears to be increasing in Western populations; a prevalence of up to 2% has been reported. While gluten is used increasingly in many noncereal foods for its functional properties, the gluten-free food market is one of the fastest-growing food markets. The scope of the GF10 Symposium was gluten-free cereal products and their improvement. With wheat, rye, and barley excluded from the raw material and ingredient supply, many problems arise in the production of staple foods, such as bread, pasta, and beer. Living without bread, pasta, and beer is possible, of course, but it is a life of a very different food culture. Therefore, alternative raw materials for baking, brewing, and pasta processing are used and studied. The problems encountered in

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa on selvitetty alle 35-vuotiaiden perustutkintoasuorittavien suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja ruokailutottumuksia jokaneljäs vuosi vuodesta 2000 alkaen. Vuoden 2012 tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaaruokavalion laatua kokonaisuutena. Tämän artikkelin tavoitteena on kuvata yliopisto- jaammattikorkeakouluopiskelijoiden ruokavalion laatua ja ravitsemussuositusten mukaisen, terveyttäedistävän ruokavalion toteutumista painoindeksin, terveystietoisuuden, koetun terveyden,toimeentulon ja pääaterian syöntipaikan mukaan sukupuolittain.Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus toteutettiin vuonna 2012 lomakekyselynä postitse,mutta vastaaminen oli mahdollista myös internetissä. Opiskelijoiden ruokavalion laatua selvitettiinravitsemussuositusten mukaisen, terveyttä edistävän ruokavalion toteutumista kuvaavallaravintomittarilla (Index of Diet Quality, IDQ ). Kyselyyn vastasi yhteensä 4403 (44 %) opiskelijaa.Ravitsemussuositusten mukainen, terveyttä edistävä ruokavalio toteutui naisilla useammin kuinmiehillä ja yliopisto-opiskelijoilla useammin kuin ammattikorkeakouluopiskelijoilla. Ylipainoisillaja lihavilla oli suurempi riski epäterveelliseen ruokavalioon normaalipainoisiin verrattuna.Terveyttä edistävän ruokavalion toteutuminen ja siten parempi ruokavalion laatu liittyivätyliopistossa opiskeluun, opiskelijoiden normaalipainoisuuteen, terveystietoisuuteen ruokailun suhteen,hyvään koettuun terveyteen, hyvään toimeentuloon sekä pääaterian syömiseen opiskelija- taityöpaikkaravintolassa.Terveystietoisuus ruokavalion suhteen, sukupuoli ja korkeakoulusektori ovat yhteydessä terveyttäedistävän ruokavalion toteutumiseen. Ruuan terveellisyyden ajattelu sen hankintatilanteessa olimerkittävin opiskelijoiden ruokavalion laatuun yhteydessä oleva tekijä. Lisäksi ali- ja ylipainoisuusoli yhteydessä heikompaan ruokavalion laatuun. Pääaterian nauttiminen opiskelija- taityöpaikkaravintolassa paransi opiskelijoiden ruokavalion laatua, joten opiskelijoiden ruokailuaopiskelijaruokaloissa tulisi edistää ja tukea.