No abstract

RESUMENHoy más que nunca se promueve el espacio público, especialmente on-line. A pesar de ello, el papel de la producción mediática pública en la cultura juvenil no ha sido muy relevante en el ámbito de lo educativo. Este texto facilita la comprensión de las relaciones entre la participación cívica y la difusión mediática de la juventud en el contexto de sus intervenciones e interacciones. Está basado en el seguimiento durante tres años de la «Voz de la Juventud», de Finlandia, dirigido a jóvenes de entre 13 y 17 años de edad. Los resultados del estudio muestran que el fomento de la ciudadanía en los jóvenes puede potenciarse con la educación en medios, resultado de tres elementos relacionados entre sí: la participación ciudadana de la juventud, incluyendo la producción mediática, la difusión mediática, y la pedagogía entendida como aprendizaje colaborativo. ABSTRACTPublic space, especially online, is now offered more than ever before. Still, the role of public media production in youth cultures has not been very much noticed in civic pedagogic settings. This contribution provides insights to the relations between youth, civic participation and media pu blicity in the context of youth work. It is based on three years follow up study of the «Youth Voice Editorial Board» in Finland, among youngsters aged 13-17 years. The results of the study show that youth citizenship can be strengthened with media literacy education which consists on three elements related with each other: youth civic participation including media production, media publicity and pedagogy understood as learning community.

Characteristics of youth civic identities in relation to mediaMedia culture is a firm part of youth cultures today. Media can also be seen as one empowering technology in the information society alongside traditional school and government. What kind of civic identities are young people constructing in contemporary media culture? This article discusses media-saturated youth and audience agency, drawing on Dahlgren's ideas of civic culture. Relying on empirical data from two case studies in Finland, we will introduce a typology of civic identities, which the young construct as members of the public in relation to media. Our first case study is a youth civic website called Vaikuttamo.net and the second is the Youth Voice Editorial Board, which consists of a group of young people producing news for mainstream media. Our research supports various earlier observations that young people are firmly engaged, though to a lesser extent, in the formal political realm. We particularly want to emphasize the role of the local media and the expressive potential of young people. The media should be noted as a public forum where cultural and political modes of expression and participation can be mixed -not only in global online media, but also in more traditional local media such as television and newspaper. The research shows that young people are also willing to enter generational public discussions about civic issues instead of keeping to their own forums of media publicity.

Kansainvälisten korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden määrä on lisääntynyt merkittävästi Suomessa (Tilastokeskus 2016). Opiskelijoiden arki toteutuu usein transkulttuurisina eli ylikulttuurisina mediasuhteina mobiilisti verkossa, kuten peliyhteisöissä ja muissa harrasteyhteisöissä. Henry Jenkins, Mizuko Ito ja danah boyd (2016) puhuvat verkottuneesta osallisuuden kulttuurista, jonka käytänteet ovat sekä lokaaleja että globaaleja. Artikkelissamme kysymme, miten transkulttuurisia mediasuhteita voidaan edistää opetuksessa osaksi mediaosaamista. Millaista mediaosaamista tällöin rakentuu? Tutkimuskirjallisuudessa ei ole juuri pohdittu transkulttuurisia kysymyksiä suhteessa mediataitoihin tai mediakasvatukseen. Avaamme keskustelun kokoamalla tutkijoiden näkökulmia transkulttuurisista kompetensseista ja mediakompetensseista, joita peilaamme empiirisen laadulliseen tapausaineistoon. Toimintatutkimus toteutettiin opetuskokeiluna opettajankoulutuksen alueelle sijoittuvassa Erasmus+-rahoitteisessa eMel-hankkeessa (eMel.org) kansainvälisellä maisteriopintojen kurssilla. Lähtökohtana oli kehittää erityisesti sosiaaliseen mediaan kiinnittyviä pedagogisia työtapoja, mutta kurssin ensisijainen tavoite oli edistää opiskelijoiden ymmärrystä ylikulttuurisesta mediaosaamisesta. Aineisto koostuu maisteriopiskelijoiden mediaelämäkerroista ja niiden pohjalta käytyjen ryhmäkeskustelujen koosteista sekä kurssin oppimispäiväkirjoista (N = 18). Tutkimus osoittaa, että kurssilla opiskelijoiden ymmärrys lisääntyi kulttuurisensitiivisenä herkkyytenä mediasuhteisiin ja mediaan. Kulttuurisensitiivisyys näyttäytyi erityisesti informatiivisina, kriittisinä ja eettisinä ulottuvuuksina oppimisessa. Esitämme, että näihin ulottuvuuksiin pohjautuvaan transkulttuuriseen mediaosaamiseen keskitytään nykyistä enemmän etenkin opettajien ja eri alojen ohjaajien koulutuksessa.

No abstract