Fibula, Fabula, Fact: The Viking Age in Finland

Ahola, Joonas; Frog,; Tolley, Clive

doi:10.21435/sfh.18

Cited by 9 publications

(6 citation statements)

References 0 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…traditionally, Finnish had played the role of a "key language" in the phonological reconstruction of Proto-Uralic, which had led to biased reconstructions (see Kallio 2006: 163-64, 172 for criticism), but advances in the study of the related Uralic languages have led to less Finno-centric reconstructions of Proto-Uralic and improved understanding of the phonological history of Finnic. sound changes separating Proto-Uralic from Proto-Finnic and their chronology have been extensively discussed by Kallio (2007Kallio ( , 2012Kallio ( , 2014 as well as by Pystynen (2018), and the phonological reconstruction of Proto-Uralic (especially of Proto-Uralic vocalism) has seen recent improvements by aikio (2012, 2014b, 2015) and Zhivlov (2014). these developments are not reflected in earlier dictionaries, and our project is the first etymological dictionary of Finnish/Finnic that includes up-to-1 Regarding the earliest possible loanwords from Indo-European to Proto-Uralic, there are various differing views, some (for example Koivulehto 1991) arguing that the earliest loanwords have been borrowed from Proto-Indo-European already, and also a layer of North-West-Indo-European loanwords has been suggested (Koivulehto 1999: 12, 341-358;Junttila 2015: 242-243).…”

Section: Updated Historical Phonologymentioning

confidence: 99%

“…the reconstructions in Common Finnic Vocabulary still closely follow earlier results achieved in Finnic historical phonology, a lion's share of them dating back already to the foundational work of setälä (1891). the most important recent updates to Finnic phonological reconstruction followed in the work are outlined in Kallio (2007Kallio ( , 2014. more important, however, is the fact that no earlier etymological source has presented Proto-Finnic reconstructions systematically.…”

Section: Updated Historical Phonologymentioning

confidence: 99%

See 1 more Smart Citation

Digital Etymological Dictionary of the Oldest Vocabulary of Finnish

Junttila¹,

Holopainen

Pystynen

2020

Raspr. Inst. hrvat. jez. jezikosl. (Online)

View full text Add to dashboard Cite

This paper presents the new project Digital etymological dictionary of the oldest vocabulary of Finnish (University of Helsinki, funded by the Kone Foundation) and discusses the present state and challenges of the (especially digital) etymological resources of the Finnic languages and Uralic languages in general. It is also shown how crowdsourcing of etymology can work, and how the present platform could be used in the etymological lexicography of other languages and language families.

show abstract

Section: Updated Historical Phonologymentioning

confidence: 99%

Section: Updated Historical Phonologymentioning

confidence: 99%

Digital Etymological Dictionary of the Oldest Vocabulary of Finnish

Junttila¹,

Holopainen

Pystynen

2020

Raspr. Inst. hrvat. jez. jezikosl. (Online)

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…However, since linguistically, South Estonian and Livonian were among the first branches to diverge from the Finnic proto-language (Pajusalu 2012, Kallio 2014), we can hypothesize, alternatively, that the runosong poetic form might have been developed under the conditions of linguistic and cultural blending in Northern Estonia during the Pre-Roman Iron Age in the second half of 1st millennium BC in the branch of Finnic called Gulf of Finland Finnic by Petri Kallio (2014), and was subsequently adopted in South Estonia later, while not reaching to Livonian where the runosong form is unknown. The questions of the impact of the settlement history and the spread of runosong form remain open here, and hopefully can be solved in future.…”

Section: Metrical Variation In Estonian Runosongmentioning

confidence: 99%

Poetic metre as a function of language: linguistic grounds for metrical variation in Estonian runosongs

Sarv

2020

SMP

View full text Add to dashboard Cite

The article focuses on the relationship of language and metre in case of oral poetry, more exactly, to what extent and through which processes the changes in language have induced the changes in metre in case of Estonian runosong, a branch of common Finnic poetic-musical tradition. The Estonian language has gone through a series of notable phonological changes during approximately last 500 to 700 years that have systematically shortened the word forms; the extent of these changes varies across dialects. At the same time the language of runosongs has partly resisted these changes, and partly adopted; the archaic and new word forms are in concurrent use, and vary geographically. The metre of Estonian runosongs appears to be a transitional form from quantitative runosong metre (Kalevala metre) to the accentual runosong metre (both of them syllabic metres). The current study shows that the transition depends directly on the average syllabic length of the words in runosongs (the longer the words, the more quantitative the metre, and vice versa), which in turn is induced by the shortening of words in dialectal language. The closer look at the points of tensions between the metre and language, i.e. the geographical distribution of the morphological forms that are critical for building the verses in quantitative metre and have been systematically retained in runosongs (but shortened in language) shows that in two metrically innovative areas runosongs have given up preserving the archaic word forms, while in big central area between a linguistically and metrically conservative centre in the North-East of Estonia and two innovation centres in Western and Southeastern Estonia the archaic and newer word forms are used concurrently. The slight difference between the metre of western and southeastern runosongs follows the prosodic patterns of dialectal language. The side topic of the article discusses the questions of the evolution of runosong in the light of newer theories of emergence of Finnic languages (in the first millennium BC) and poetic system of runosongs, but apparently the metrical variation of runosong is entirely explicable by the impact of much later language changes (approximately 500 to 700 years ago) and seems not to be able to answer the questions related to the emergence of the poetic tradition.

show abstract

“…Harvilahti 1992Harvilahti 1994;Oras 2008;Piela 2010;Siikala 1989;Siikala 2000;Tarkka 2005;Tarkka 2010;Tarkka 2013;Timonen 2004; systemaattisesta historiallisesta ja mytologisesta luennasta ks. Ahola 2014;Frog 2013a;Frog 2013b;Siikala 2012. 23 Ks.…”

Section: Esipuheunclassified

Laulut ja kirjoitukset: Suullinen ja kirjallinen kulttuuri uuden ajan alun Suomessa

Kallio¹,

Lehtonen²,

Timonen

et al. 2017

View full text Add to dashboard Cite

Teos on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran nimeämien asiantuntijoiden tarkastama.Kirjastokonsortio Aleksandria on tukenut teoksen avointa saatavuutta. EsipuheLaulut ja kirjoitukset käsittelee oppineiden ja rahvaan sekä suullisten ja kirjallisten kulttuurien suhteita Suomessa uuden ajan alussa. Keskiössä on kaksi laajaa aineistokokonaisuutta: uuden ajan alun oppineet kirjoitukset sekä suullisesta perinteestä 1500-luvun lopulta aina 1900-luvun alkuun asti ulottuvalla jaksolla tallentuneet tekstit. Huomion kohteena eri luvuissa ovat uuden ajan alun oppineiden käsitykset kansanuskosta ja suullisesta runoudesta; pyhimyksiin ja Neitsyt Mariaan liittyvien kansanomaisten käsitysten piirteet luterilaisilla vuosi sadoilla; uuden ajan alun runon ja laulun lajien suhteet sekä kolmen pitkän Länsi-Suomesta tallentuneen kalevalamittaisen runon monikerroksiset yhteydet eriaikaisiin suullisiin ja kirjallisiin perinteisiin. Nämä kaikki kytkeytyvät reformaation tuomiin, paikoin hitaisiin ja pitkäkestoisiin muutoksiin.Reformaatio, kansankielten kirjallistuminen, uudenlaisen ruhtinasvaltion nousu ja koko Itämeren alueen järjestyminen uudella tavalla 1500-luvulla ja sen jälkeen muokkasivat ihmisten arkea ja pyhää. Kun oppineet alkoivat tarkastella omaa uskonharjoitustaan uusin silmin, he kiinnostuivat uusilla tavoilla myös kansan uskomuksista ja -tavoista. Kun luterilainen virsilaulu ja sen runomuotoa koskevat ihanteet voittivat alaa, alkoi myös suhtautuminen suullisen perinteen muotoihin muuttua.1500-luvun reformaattorit karttoivat suullisen kalevalamittaisen runon piirteitä, mutta 1600-luvulle tultaessa he alkoivat noukkia niistä 10 näkyvimpiä osaksi omaa hengellistä runouttaan. Uusi virsirunous ja käsitykset oikeaoppisista rituaaleista puolestaan vaikuttivat monin tavoin ympäröiviin suullisiin kulttuureihin. Ensimmäiset riimitöntä kalevalamittaa käyttävät pitkät kertovat runot Piispa Henrikin surmavirsi ja Kaarle-herttuan runo kirjoitettiin ylös 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa, samoihin aikoihin, kun tätä muotoa alettiin käyttää myös oppineiden kirjallisissa runoissa. Keskinäisten vaikutteiden tarkkoja suuntia on usein vaikea määrittää, sillä uusi virsilaulu pohjasi Raamattuun ja keskiajan kirkollisiin teksteihin ja saattoi käyttää jo keskiajan kuluessa suullisena kehittyneen kirkollisen kansankielen ilmauksia. Uuden ajan alun -saati keskiajan -suullisista lauluperinteistä ei puolestaan ole juuri dokumentaatiota: laajimmat suullisen perinteen aineistot on tallennettu vasta 1800-luvulla.Kerroksellisia ja yhtä lailla suullisen ja kirjallisen, rituaalin ja runon leikkauspisteisiin sijoittuvia ovat myös pyhimyksiin liittyvät perinteet. Kirjassa seurataan pyhimyskultin reformaatioaikaista muuntumista ja sen tulkintoja suullisessa, pääosin paljon myöhemmin tallennetussa perinteessä. Keskiajalla tunnetuista pyhimyksistä monet esiintyivät vaihtelevin tavoin 1800-luvun kansanperinteessä. Tarkimman huomion kohteena on Neitsyt Marian kultti, joka reformaattoreiden pyrkimyksistä huolimatta jatkoi elämäänsä monimuotoisina, alueittain ...

show abstract

Fibula, Fabula, Fact: The Viking Age in Finland

Cited by 9 publications

References 0 publications

Digital Etymological Dictionary of the Oldest Vocabulary of Finnish

Digital Etymological Dictionary of the Oldest Vocabulary of Finnish

Poetic metre as a function of language: linguistic grounds for metrical variation in Estonian runosongs

Laulut ja kirjoitukset: Suullinen ja kirjallinen kulttuuri uuden ajan alun Suomessa

Contact Info

Product

Resources

About