Lumesadu – ‘tarina’ vai ‘lumikasa’ vai ei kumpikaan? Suomalaiset lukiolaiset viron sanoja tunnistamassa

Muikku-Werner, Pirkko; Heinonen, Maria

doi:10.5128/lv22.06

Cited by 4 publications

(2 citation statements)

References 3 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…pilottitutkimus on keskittynyt sanojen ymmärtämiseen ensiksi ilman tekstiyhteyttä, toiseksi irrallisissa lauseissa ja kolmanneksi koherentissa tekstissä. Kahteen ensimmäisen teemaan keskittyvistä tutkimuksista on raportoitu Lähivertailuja 22:ssa (Muikku-Werner & Heinonen 2012;Paajanen & Muikku-Werner 2012). Tässä artikkelissa perehdytään siihen, miten yhtenäinen teksti vaikuttaa ymmärtämiseen.…”

Section: Kielisukulaisuus Monikielisyys Ja Ymmärtäminenunclassified

Vironkielisen tekstin ymmärtäminen suomen kielen pohjalta

Muikku-Werner

2013

Self Cite

View full text Add to dashboard Cite

Tiivistelmä. Lähtö-ja kohdekielen samankaltaisuuden vaikutusta oppimiseen on paljon tutkittu. Lisätietoa kaivataan kuitenkin siitä, miten vastaavuuksista hyödytään ilman systemaattista opetusta. Esimerkiksi virolaisten ja suomalaisten keskinäisissä arkikeskusteluissa kunkin osallistujan on mahdollista käyttää omaa äidin-kieltään, josta toinen onnistuu poimimaan yhteisiä elementtejä. Tällainen reseptiivinen monikielisyys kytkeytyy myös tekstien maailmaan: sukukielten toisiaan muistuttavien sanojen tiedetään auttavan luetun ymmärtämistä. Artikkelissa on tarkoitus selvittää, mitä sanoja suomalainen tunnistaa koherentista vironkielisestä tekstistä, onko samankaltaisuus ratkaisevassa asemassa vai tarjoutuuko muitakin selityksiä. Käännöstestin tuloksista tehtyjen havaintojen tukena ovat informanttien omat kuvaukset ymmär-tämisen edellytyksistä.Odotuksenmukaisesti helpoimmin löydetään merkitykset kirjoitusasultaan likeisille vastineille, joita haetaan paitsi nyky kielestä myös vanhahtavista sanoista tai yhteisistä lainasanoista. Aina edes samankaltaisuus ei riitä, jos koteksti ei tue tutuksi toteamista. Kiinnostavaa on se, että mikäli tekstistä kyetään rakentamaan yhtenäi-nen ja mielekäs -ei välttämättä kirjoittajan tarkoittama -jakso, jopa ilmiselvältä vaikuttava sukulaissana poistetaan tai käännetään 'väärin' . Tuloksia arvioitaessa on siis muistettava 'maallikkokääntä-

show abstract

Section: Kielisukulaisuus Monikielisyys Ja Ymmärtäminenunclassified

Vironkielisen tekstin ymmärtäminen suomen kielen pohjalta

Muikku-Werner

2013

Self Cite

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…The Estonian comprehension test was done by Muikku-Werner & Heinonen (2012) (also Heinonen 2015 and the Finnish comprehension test by Mark (2014).…”

mentioning

confidence: 99%

Mutual intelligibility of Finnish and Estonian vocabulary

Härmävaara

Gooskens

2019

View full text Add to dashboard Cite

This paper reports on an investigation on Finnish-Estonian mutual intelligibility carried out by means of a word translation task among 307 Finnish and 118 Estonian participants. The results confirm previous findings by Kaivapalu (2015) that both in the spoken and in the written mode Estonians understand isolated words in Finnish better than Finns understand isolated words in Estonian. Older participants performed better than younger participants.Many of the participants had at least some previous exposure to the test language and were therefore familiar with some words and sound correspondences. However, we were also interested in testing how well speakers of the two languages could understand the other language purely on the basis of the similarity of the languages. We therefore separately analyzed the data produced by a subset of participants with no or little exposure to the test language. The results were still asymmetric, but only in the spoken mode. We looked at various linguistic and non-linguistic factors that could explain why some cognates are more easily recognized than others.To put our results into perspective, we compared them to the results of the similar experiments involving 70 Germanic, Romance and Slavic language combinations.

show abstract

Lexical inferencing and the mutual intelligibility of Estonian and Finnish

Muikku-Werner

2017

Nord J Linguist

Self Cite

View full text Add to dashboard Cite

Several factors affect the comprehension of a text written in a language related to the reader's first language (L1): (i) orthographic similarity with the reader's L1, (ii) contextual clues, (iii) semantic relationships between components of phraseological units, and (iv) L1 reading comprehension strategies. This article compares the results of a cloze test (CT), in which a group of Finns read a text in their L1 (Finnish) and filled the gaps, and a translation test (TT), in which another group of Finns translated the Estonian version of the same text into Finnish. This text included five pairs of primes and targets, parts of the same phraseological unit, representing different semantic relations; in the CT the target was replaced by a gap and in the TT the respondents had to translate the target. The results indicated that the respondents used similar inferencing strategies in both tests, and thus provide evidence for the assumption that orthographic similarity is not the sole factor contributing to understanding a foreign text, but that L1 reading comprehension strategies are also employed.

show abstract

Lumesadu – ‘tarina’ vai ‘lumikasa’ vai ei kumpikaan? Suomalaiset lukiolaiset viron sanoja tunnistamassa

Cited by 4 publications

References 3 publications

Vironkielisen tekstin ymmärtäminen suomen kielen pohjalta

Vironkielisen tekstin ymmärtäminen suomen kielen pohjalta

Mutual intelligibility of Finnish and Estonian vocabulary

Lexical inferencing and the mutual intelligibility of Estonian and Finnish

Contact Info

Product

Resources

About