Mikä vernakulaari?

Fingerroos, Outi; Hämäläinen, Niina; Savolainen, Ulla

doi:10.30666/elore.95523

Cited by 4 publications

(3 citation statements)

References 14 publications

(19 reference statements)

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…The approach is thus quintessentially relational and contextual, often highlighting marginalized or neglected perspectives (Kapaló and Povedák 2021: 30). The vernacular religion approach has been developed by many scholars within the ethnographic study of religions and folklore studies over the past decades (see, for example, Bowman 2014; Bowman and Valk 2012;2022;Fingerroos, Hämäläinen, and Savolainen 2020;Goldstein and Shuman 2012;Illman 2019;Kapaló and Povedák 2021;Primiano 2012;Utriainen 2020;Whitehead 2013). These studies tend to emphasize the characteristically folkloristic aspects of everyday religion, such as narrative structures, local practices, and oral history with notable attention paid to societal hierarchies and power structures (Fingerroos, Hämäläinen, and Savolainen 2020: 11).…”

Section: Jewish Liturgy and Change In A Vernacular Religion Perspectivementioning

confidence: 99%

Turn to Traditions – Calls for Change: Negotiations over Liturgy in the Synagogues of Finland

Muir,

Illman,

Tuori

2023

Numen

View full text Add to dashboard Cite

This article explores how Jews in Finland relate to the musical traditions of their synagogues and the changes that have occurred in the customs over time and as the result of various cultural and spiritual influences. Based on ethnographic data, it focuses on rituals, liturgy, and music as contexts for negotiating relationships between the institution and the individual, memory practices, and contemporary innovation – being and doing Jewish, to use concepts from the vernacular religion framework. The article outlines the historical development of Minhag Finland, the vernacular liturgical customs. It concludes that the “turn to traditions” should be stated in the plural, as several Jewish customs, cultures, and context are engaged in the negotiations around liturgy. This is not just a way to freeze time and preserve the status quo. Instead, seeking for meaningful models in the past paves the way for change – especially when turning toward a broad range of traditions.

show abstract

Section: Jewish Liturgy and Change In A Vernacular Religion Perspectivementioning

confidence: 99%

Turn to Traditions – Calls for Change: Negotiations over Liturgy in the Synagogues of Finland

Muir,

Illman,

Tuori

2023

Numen

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Niiden yhteydessä omaehtoiset (vernakulaarit) käsitykset kulttuurisista oikeuksista, esimerkiksi kulttuurisesta kunnioittamista kytkeytyvät omaehtoisiin kulttuurisiin käytäntöihin, luovuuteen ja yksilöllisyyteen (ks. Fingerroos et al 2020). Kulttuurisista oikeuksista ja kansalaisuudesta keskustelemista läpäisee kysymys virallisen ja omaehtoisen suhteesta.…”

Section: Lävistelmätunclassified

Kulttuurinen kansalaisuus materiaalisen kulttuurin lävistäjänä

Korolainen¹

2022

elore

View full text Add to dashboard Cite

Artikkelissa pohditaan kulttuurista kansalaisuutta suhteessa ihmisten kertomuksiin heille tärkeiden tai muuten heidän elämässään mukana kulkevien esineiden käyttämisestä. Tutkimusaineistona on Kadonnut kinnas ja muita tarinoita -hankkeen teemahaastatteluja etenkin siltä osin, mitä haastateltavat kertovat esineiden käyttämisestä arvostetuksi, kuulluksi ja nähdyksi tulemisen sekä kulttuuristen elämäntapojen kannalta. Aihetta lähestytään materiaalisen kulttuurin tutkimuksen näkökulmasta keskittyen siihen, mitä haastateltavat kertovat esineidensä käyttämisestä. Teoreettisena viitekehyksenä taas on kulttuurinen kansalaisuus ymmärrettynä yhtäläisten sosiaaliskulttuuristen oikeuksien ja erilaisten kulttuuristen elämäntapojen kannalta. Metodologisesti tutkimuksessa tukeudutaan temaattiseen sisällönanalyysiin ja narratiiviseen tutkimukseen. Keskeistä on kysymys siitä, miten yhteiskunnassa mukana oleminen, näkyväksi, kuulluksi ja arvostetuksi tuleminen sekä erilaisten elämäntapojen ylläpitäminen ilmenevät mukana kulkevien tai muuten tärkeiden esineiden käyttämisestä kertomisen kautta tarkasteltuna? Tutkimustulokset havainnollistavat materiaalisen kulttuurin kannalta sitä, miten kulttuuristen elämäntapojen sekä mukana olemisen, näkyväksi tekemisen ja ylläpitämisen kontekstit konkreettisesti ulottuvat kodin piiristä vaikkapa työ- ja koulumaailman piiriin. Lisäksi esiin tulee, miten kulttuurinen mukana oleminen ja elämäntapojen ylläpitäminen näyttäytyvät aineellisesti ja tilallisesti arjen käytäntöihin kietoutuneena, joskus myös ristiriitaisina asioina. Näin artikkeli valottaa esineiden käyttämisen ja kulttuurisen kansalaisuuden taustatekijöiden erilaisia kytkentöjä konkreettisesti ja teoreettisesti poikkitieteellisesti. Kulttuurien tutkimuksen kannalta tutkimus tarjoaa esimerkkejä niin kansalaisuuteen kuin kulttuuriperintöön liittyvien moniulotteisen aihepiirien tutkimiseen.

show abstract

“…When trying to understand the dynamics between halakhah and minhag, the analytical framework of vernacular religion offers an insightful perspective. This approach takes a broad perspective on everyday religion and acknowledges both the overarching sociocultural power structures and the inner world of individual subjects (Bowman 2014;Bowman and Valk 2012;2022;Fingerroos et al 2020;Goldstein and Shuman 2012;Illman 2019;Kapaló and Povedák 2021;Primiano 1995;. It is also sensitive to the parallel dimensions of vernacular religion as a selfguided process of learning (Utriainen 2020).…”

Section: Rules and Identity In Vernacular Religionmentioning

confidence: 99%

Bending, Breaking and Adhering to Rules of Contemporary Jewish Practice in Finland

Illman¹,

Czimbalmos

Pataricza

2022

Suomen Antropologi

View full text Add to dashboard Cite

This article draws on an ongoing research project that seeks to document ethnographically everyday Jewish life in Finland today. Based on the framework of vernacular religion, it approaches religion “as it is lived” (Primiano 1995) and analyses the many expressions and experiences of rules in day-to-day Jewish life as part of complex interactions between individuals, institutions, and religious motivations. Historical data, institutional structures and cultural context are put in dialogue with individual narratives and nuances, described as “self-motivated” ways of “doing” religion. In this article, we seek to investigate what a vernacular Jewish approach to making, bending, and breaking rules amounts to in a community where increasing diversity and deep-reaching secularity contest and reshape traditional boundaries of belonging. What rules are accepted, adopted and appropriated as necessary or meaningful for being and doing Jewish? Our analysis traces how static values and conceptions of “Jewishness” give way to more flexible subjective positions as our interviewees struggle to find religiously and culturally significant models from the past that can be subjectively appropriated today. Both everyday quandaries and existential questions influence their ways of crafting vernacular religious positions. Focusing on formal and personal rituals related particularly to family life and foodways, the article shows how rules are revisited and refashioned as the traditional boundaries between sacred and secular, gendered practices and ethnic customs, are transgressed and subjective combinations are developed. Keywords: vernacular Judaism; Jews in Finland; ethnography; religion and rule; kashrut; Jewish family life; Jewish rituals

show abstract

Mikä vernakulaari?

Cited by 4 publications

References 14 publications

Turn to Traditions – Calls for Change: Negotiations over Liturgy in the Synagogues of Finland

Turn to Traditions – Calls for Change: Negotiations over Liturgy in the Synagogues of Finland

Kulttuurinen kansalaisuus materiaalisen kulttuurin lävistäjänä

Bending, Breaking and Adhering to Rules of Contemporary Jewish Practice in Finland

Contact Info

Product

Resources

About