Tiivistelmä. Lähtö-ja kohdekielen samankaltaisuuden vaikutusta oppimiseen on paljon tutkittu. Lisätietoa kaivataan kuitenkin siitä, miten vastaavuuksista hyödytään ilman systemaattista opetusta. Esimerkiksi virolaisten ja suomalaisten keskinäisissä arkikeskusteluissa kunkin osallistujan on mahdollista käyttää omaa äidin-kieltään, josta toinen onnistuu poimimaan yhteisiä elementtejä. Tällainen reseptiivinen monikielisyys kytkeytyy myös tekstien maailmaan: sukukielten toisiaan muistuttavien sanojen tiedetään auttavan luetun ymmärtämistä. Artikkelissa on tarkoitus selvittää, mitä sanoja suomalainen tunnistaa koherentista vironkielisestä tekstistä, onko samankaltaisuus ratkaisevassa asemassa vai tarjoutuuko muitakin selityksiä. Käännöstestin tuloksista tehtyjen havaintojen tukena ovat informanttien omat kuvaukset ymmär-tämisen edellytyksistä.Odotuksenmukaisesti helpoimmin löydetään merkitykset kirjoitusasultaan likeisille vastineille, joita haetaan paitsi nyky kielestä myös vanhahtavista sanoista tai yhteisistä lainasanoista. Aina edes samankaltaisuus ei riitä, jos koteksti ei tue tutuksi toteamista. Kiinnostavaa on se, että mikäli tekstistä kyetään rakentamaan yhtenäi-nen ja mielekäs -ei välttämättä kirjoittajan tarkoittama -jakso, jopa ilmiselvältä vaikuttava sukulaissana poistetaan tai käännetään 'väärin' . Tuloksia arvioitaessa on siis muistettava 'maallikkokääntä-